Metsätöihin käytettiin viime vuonna yhteensä 272 miljoonaa euroa, Luonnonvarakeskus arvioi. Summa on 11 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna, mutta inflaation takia kolme prosenttia reaalisesti pienempi.
Valtaosa summasta – 214 miljoonaa euroa – meni metsänhoitotöihin. Siinä laskua edellisvuodesta oli viisi prosenttia.
Taimikonhoitoa tehtiin 132 000 hehtaarilla, mikä on edeltävien vuosien keskiarvo. Nuoren metsän hoitoa tehtiin 29 000 hehtaarilla, mikä on liki kolmanneksen edeltävien vuosien keskiarvoa vähemmän. Tässä yhtenä syynä voi olla nuoren metsän hoidon reaalisten kustannusten reipas kasvu (22 prosenttia), Lukesta arvioidaan.
Metsänparannustöihin (lannoitus, ojien kunnostus, metsäteiden perusparannus ja rakentaminen) käytettiin 58 miljoonaa euroa. Kunnostusojitusten määrä laski tuntuvasti: ojia kunnostettiin noin 2 500 kilometriä, mikä on 60 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Kuusen viljely väheni
Metsäviljelyn ala nousi prosentilla 97 000 hehtaariin. Istutusta oli 77 prosenttia ja kylvöä 23 prosenttia. Männyn istutusala kasvoi neljä prosenttia ja koivun kaksi prosenttia, sen sijaan kuusta istutettiin kuusi prosenttia vähemmän.
Koneellisen istutuksen alamäki jatkui. Koneellinen istutusala oli viime vuonna 67 prosenttia edeltävien viiden vuoden keskiarvoa pienempi.
Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilasto sisältää yksityisten metsänomistajien, yhtiöiden ja valtion metsissä tehdyt työt. Tilastosta puuttuvat yksityisten metsänomistajien omissa metsissään täysin omatoimisesti tekemät työt.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Suomen vanheneva, kaupungistuva ja ”ukkoutuva” metsänomistajakunta erkanee yhä enemmän hyvästä metsänhoidosta.
Hihhulisuojelijat pahentavat metsänhoidon hiipumista metsän hoitamattomuus – puheillaan ja toimimattomalla jatkuvalla kasvatuksella.
Tämä tunarointi vain takaa, että metsiemme kasvuu taantuu yhä lisää kohta alittaen 100 milj. m3:n kasvun ja että jo nyt n. 13 milj. m3:n metsään jäävää hukkapuumäärä tulee vain lisääntymään.
Valtiovallan tulisi nopeasti kehittää piiskoja ja porkkanoita metsäomaisuuksien omistamisen sukupolven vaihdokseen ja hyvään metsän hoitoon.
Jo kaikkien hoitorästien (ml ojien kunnostus) poistamisella metsämme kasvaisivat luokkaa 50 % enemmän eikä kasvun tuplaaminenkaan olisi mahdotonta.
Arvokasvun tuplaaminen olisi suorastaan helppoa kun metsän hoitorastit poistetaan ja panostetaan enemmän tukin kasvatukseen.