”Katastrofi, joka ei ota loppuakseen.”

Näin kommentoi länsisaksalaisen Soest-Sauerlandin alueen metsänhoitovirasto yhä jatkuvia laajoja kuusikkotuhoja. Metsänhoitovirasto julkaisi vastikään Facebook-sivullaan videon, joka paljastaa karun näkymän: hehtaarikaupalla pystyyn kuivanutta kuusimetsää ja laajoja kuusikoiden avohakkuita.

Keski-Euroopan mittavat metsätuhot alkoivat paljastua jo pari vuotta sitten, mutta myrskyistä, kuivuudesta ja kirjanpainajista aiheutuneita kuusten joukkokuolemia on ennakoitu lisää myös tälle vuodelle. Myös sahatavaramarkkinoilla pelätään yhä, että tuhopuiden hakkuu jatkaa markkinoiden sekoittamista.

Läntisessä Saksassa metsätuhojen taustalla on paikallisen metsänhoitoviraston mukaan jo kolmatta vuotta putkeen jatkunut äärimmäinen kuivuus. Kirjanpainajakuoriaisten armeijat ovat viimeistelleet kuivuudesta kärsineiden kuusten kohtalon.

Luontainen lehtipuustokin kovilla

Metsäala saa syyttää tuhoista osin itseään. Metsänhoitoviraston mukaan kuusia istutettiin aikanaan alueelle ilmaston ollessa täysin toisenlainen.

Nyt tosin näyttää siltä, ettei alueen luontainen lehtipuulaji pyökkikään selviä kuivuuskausista. Myös pyökkien joukkokuolemista on havaintoja kuivuudesta kärsineiltä alueilta.

Saksassa mietitään parhaillaan kuumeisesti, mikä puulaji tai millainen puulajisekoitus tuhokuusikoiden tilalle tulee istuttaa, että apokalyptinen näkymä ei toistu tulevaisuudessa. Samalla nähtäväksi tulee, millainen vaikutus puiden massatuhoilla on metsien muuhun lajistoon, esimerkiksi muurahaisiin.

Saksan tilanne synnyttää väistämättä ajatuksen, voiko Suomessa syntyä samankaltainen metsien tuhoaalto 50–100 vuoden kuluttua ilmastonmuutoksen edetessä. Kuusta on metsäalan omienkin varoitusten mukaan istutettu 2000-luvulla aivan liikaa puulajille huonosti sopiville karuille ja kuiville kasvupaikoille. Suurena vaikuttimena taustalla on ollut halu välttää hirvieläinten mäntyihin ja koivuihin kohdistamia syöntituhoja.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.