Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurannat osoittavat, että myyräkannat ovat kasvaneet laajoilla alueilla kevään 2020 jälkeen. Itä- ja Etelä-Suomessa myyriä tavataan monin paikoin yhtä runsaasti kuin syksyllä 2019, toisin paikoin myyriä on niukasti. Myös Länsi- ja Keski-Suomessa myyrämäärät ovat nousseet. Ylä-Lapin myyräkannat ovat romahtaneet, mutta Metsä-Lapissa myyriä esiintyy kohtalaisesti tai paikoin runsaasti.

Myyräkannat romahtivat Kainuussa, Savon ja Karjalan maakunnissa sekä Etelä-Suomessa talven 2019−2020 aikana. Säännölliseen kannanvaihteluun kuuluu usein romahduksen jatkuminen koko seuraavan kesän yli.

”Kuluneena kesänä myyrämäärät nousivat kuitenkin poikkeuksellisesti uudelleen kohtalaisiin tiheyksiin. Kanta-Hämeessä myyriä on paikoin jopa enemmän kuin viime syksynä”, kertoo johtava tutkija Otso Huitu Lukesta.

Kesän 2020 voimakkaimmin runsastuneet lajit ovat metsämyyrä ja metsähiiri, kun taas peltomyyräkannat ovat vaatimattomat.

Kannat vaihtelevat eri puolilla maata

Itä- ja Etelä-Suomessa kesän olosuhteet olivat suotuisat myyräkantojen kasvulle.

”Epätavallinen, huipun jälkeinen myyrien voimakas runsastuminen on voinut johtua kasvinsyöjän kannalta hyvästä ravintotilanteesta kasvukauden aikana tai saalistuspaineen alhaisuudesta”, Huitu sanoo.

Keskisessä Suomessa ja osissa Pirkanmaata vuodelle 2020 odotettu tiheyshuippu keskeytyi talven 2019−2020 aikana, mahdollisesti vähälumisuuden vuoksi. Myyrät ovat kuitenkin runsastuneet huomattavasti kuluneen kesän aikana. Tiheydet eivät ole vielä ennätykselliset, joten on mahdollista, että huippu koetaan vasta syksyllä 2021.

Läntisessä Suomessa, Pohjanmaan maakunnissa, myyräkannat vaihtelevat toistaiseksi edelleen säännöllisessä kolmivuotisessa rytmissä. Edellinen myyrähuippu koettiin syksyllä 2018. Syksyllä 2020 myyrämäärät ovat vielä kohtalaiset, huippua läntiseen Suomeen voidaan odottaa syksylle 2021.

Metsä-Lapin ja Koillismaan myyräkannat käyttäytyivät samankaltaisesti kuin Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Vahva kannankasvu keskeytyi talvella 2019−2020, joka oli Pohjois-Suomessa, päinvastoin kuin etelässä, poikkeuksellisen runsasluminen. Myyräkannat kuitenkin toipuivat talven romahduksesta monin paikoin kesän aikana. Läntisessä Lapissa myyriä on edelleen vähän.

Metsä-Lapin pohjoisimmissa osissa, Muoniosta Inariin ulottuvalla vyöhykkeellä, myyriä oli syksyllä runsaasti. Tämän huipun ennustetaan romahtavan alkaneen talven aikana. Tunturi-Lapissa myyräkannat romahtivat jo talvella 2019−2020. Pohjoisimmassa Lapissa on ensi kesänä niukasti pikkujyrsijöitä.

Korkeat metsämyyräkannat kasvattavat myyräkuumeriskiä

Metsämyyriä tavataan paikoitellen runsaasti Itä-Suomessa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Etelä-Suomessa. Metsämyyrät hakeutuvat loppusyksyllä ja alkutalvella ihmisasutuksiin erityisesti haja-asutusalueilla. Mieluisia talvehtimispaikkoja lajille ovat muun muassa kuivien liiterien ja mökkien lisäksi myös vakituisesti asutut rakennukset.

Myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus tarttuu ihmisiin hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.