Metsäteollisuuden puun tarpeen kasvaessa on entistä tärkeämpää huolehtia metsien ripeästä viljelystä hakkuiden jälkeen, kirjoittaa metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta Helsingin Sanomien asiantuntija-artikkelissaan.
Remeksen mukaan Metsäkeskukseen toimitettujen metsänkäyttöilmoitusten ja Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan 20 viime vuoden aikana avohakkuiden alasta on jäänyt viljelemättä 16 prosenttia.
”Vuonna 2014 voimaan tullut metsälaki antaa metsänomistajalle mahdollisuuden edetä verkkaiseen tahtiin viljelyn aloittamisessa: hakkuualueiden sijainnista riippuen aikaa metsänuudistamiseen on 10–25 vuotta.”
”Valtakunnallisten metsien inventointien perusteella puuttomien alojen määrä on pysynyt melko muuttumattomana, runsaassa 250 000 hehtaarissa, 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2013 saakka. Muuttuneen metsälain vaikutusta asiaan ei heti saada selville, sillä vuodesta 2014 saakka tehtyjä maastoinventointeja ei vielä ole julkaistu.”
”Inventoinneissa puuttomaksi luokitellun alan määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta viljelyrästeistä. Varsinkin eteläisessä Suomessa hakatulle alalle tulee jonkinlainen puusto ilman viljelyäkin.”
”Noin viidennes Etelä-Suomen pienistä taimikoista on Luonnonvarakeskuksen inventointien mukaan niin huonolaatuisia, että nämä alueet pitäisi viljellä uudelleen. Tämä johtuu osittain viljelyn jälkeisen varhaishoidon puutteesta, mutta myös viljelyn laiminlyönneistä.”
”Olisikin tärkeää huolehtia talousmetsien uudistusalojen nopeasta taimettumisesta. Niin edistetään myös metsiemme monimuotoisuutta. Paremmasta metsänhoidosta saadun tuoton luulisi kiinnostavan metsänomistajiakin”, Remes kirjoittaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.