Mustikan pääsatokausi on alkanut eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Myös Pohjois-Suomessa ja eteläisessä Lapissa löytyy kypsää marjaa lämpimiltä kasvupaikoilta. Mustikan pölytys onnistui erinomaisesti, ja marjaa on runsaasti koko maan alueella. Myös puolukan satonäkymät ovat hyvät onnistuneen kukinnan ansiosta.

Mustikan kukista lähes 80 prosenttia pölyttyi raakileiksi saakka. Tulos on erinomainen. Yleensä mustikan kukista päätyy raakileiksi alle 60 prosenttia.

”Myös puolukka pölyttyi tähänastisten havaintojen perusteella hyvin, ja raakileita on melko runsaasti. Tilanne kuitenkin elää vielä, sillä raakilehavaintoja puuttuu jonkun verran Pohjois-Suomesta”, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Heinäkuun alun sateet tulivat kreivin aikaan. Mikäli helteet olisivat jatkuneet, mustikkasato olisi voinut kirjaimellisesti kuivua kasaan viime vuoden tapaan. Joillakin alueilla eteläisessä Suomessa mustikka ehti kuitenkin kypsyä ennen sateita ja marjakoko jäi pieneksi. Myös puolukka hyötyy sateista, vaikka se kestääkin kuivuutta mustikkaa paremmin.

Suomuuraimella jo kolmas peräkkäinen hyvä satovuosi

Suomuurain on kukkinut havaintopaikoilla erittäin hyvin, ja raakileita on runsaasti.

”Näyttää siltä, että kypsää suomuurainta saadaan tänäkin vuonna hyvin. Tämän marjan taikaan tosin kuuluvat hyvin voimakkaat paikalliset vaihtelut: vierekkäisistä soista toinen voi olla täynnä marjaa ja toinen typötyhjä”, Peltola toteaa.

Luken ja Suomen 4H-liiton yhteistyö marjahavaintojen teossa jatkui vuonna 2022. Tähänastiset havainnot on tallennettu kaikille avoimeen marjahavaintojen tiedotusjärjestelmään, joka löytyy osoitteesta marjahavainnot.fi

Marjahavaintojen tekijäksi voi ryhtyä kuka hyvänsä marjasadoista ja luonnon tarkkailusta kiinnostunut. Ohjeet havaintometsän perustamisesta sekä havaintojen teosta ja tallentamisesta löytyvät täältä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.