MTK:n arvio metsälahjavähennyksestä: ”Tässä ollaan tekemässä järjestelmää, joka ei koske ketään”

Suunnitteilla olevan verohuojennuksen ei uskota todellisuudessa kannustavan sukupolvenvaihdoksiin, sillä se ei ole tarpeeksi kattava.

Hallituksen esitysluonnos uudesta metsälahjavähennyksestä sai lausuntokierroksella kritiikkiä monimutkaisuudestaan ja kattamattomuudestaan.

Vähennyksen tarkoituksena olisi kannustaa sukupolvenvaihdosten tekoon jo ikääntyvien metsänomistajien elinaikana. Verohuojennus koskisi yli 40 000 euron arvoisia metsätiloja, ja summa laskettaisiin kertomalla ylimenevän osan lahjavero 2,2:lla.

”Hallituksen esityksessä keskikokoiselle tilalle hyöty jää niin pieneksi, ettei kannustin ole riittävä. Karrikoidusti ilmaistuna tässä ollaan tekemässä järjestelmää, joka ei koske ketään”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.

Suomen metsätiloista noin 18 prosenttia on yli 40 000 euron arvoisia, kun ei huomioida maanviljelijöiden omistamia metsiä. Sen takia MTK haluaisi laskea metsälahjavähennykseen oikeuttavan tilakoon alarajan 16 000 euroon, jolloin vähennyksen piiriin saataisiin yli puolet metsätiloista. Maa- ja metsätalousministeriölle taas riittäisi, jos tilakoon raja laskettaisiin 25 000 euroon.

Metsälahjavähennys sai kritiikkiä myös 15 vuoden takarajastaan. Hallituksen luonnoksessa esitetään, että jos uusi jatkaja luopuu vähintään 10 prosentista metsäänsä ennen 15 vuoden täyttymistä, vanhat metsälahjavähennykset lisättäisiin myyntivuoden pääomatuloihin 20 prosentin korotuksella.

Luonnonvarakeskuksen mukaan tämä saattaa kannustaa myymään puuta liian varhaisessa vaiheessa, mikä taas ei tue kestävän metsänhoidon tavoitteita. Lisäksi vähennys pitäisi metsäomaisuuden entistä tiukemmin saman suvun piirissä, koska se suosisi isojen tilojen lahjoittamista niiden myynnin sijaan ja pidättäisi tilat samalla omistajalla 15 vuoden ajan.

METSÄLEHTI