MTK:n ja SLC:n juuri julkistetussa monimuotoissuustiekartassa arvioidaan keinoja monimuotoisuuden turvaamiseksi metsäluonnossa.
Tehokkain keino lisätä metsien monimuotoisuutta on lisäsuojelu. Se on myös kallein: suojelumetsien osuuden lisääminen 10 prosenttiin pinta-alasta vähentää nettotulojen nykyarvoa keskimäärin 13 prosenttia ja osuuden lisääminen 30 prosenttiin vähentää nettotulojen nykyarvoa keskimäärin 35 prosenttia tulevan 30 vuoden aikana, tiekartassa arvioidaan.
Myös luonnonhoidolla voidaan vaikuttaa merkittävästi lähivuosikymmeninä talousmetsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin. Esimerkiksi lehtipuustoa voidaan lisätä huomattavasti, kuolleen puun määrää voidaan nostaa lähelle 10 kuutiota hehtaarilla ja säästöpuiden lukumäärä voidaan tuplata nykyisestä. Kun näiden toimien vaikutuksia arvioitiin skenaarioiden avulla, tehostetut luonnonhoitotoimet vähensivät nettotuloja puuntuotannon metsissä 5–8 prosenttia nykytasoon verrattuna.
”Kustannukset eivät voi jäädä maanomistajien vastuulle”
Tiekartta on jatkumoa MTK:n luonnon monimuotoisuusohjelmalle ja SLC:n ympäristöohjelmalle. Kartan avulla järjestöt jäsenineen ottavat entistä suurempia askelia kohti monimuotoisuuden vahvistamista ja tavoittelevat ennakoitavaa ja hallittua siirtymää maa- ja metsätalouden toiminnan muutoksiin.
Päämääränä on, että järjestöt jäsenineen toimivat luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja edistämiseksi siten, että maa- ja metsätalouteen kytköksissä oleva luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy ja luonnon monimuotoisuus kääntyy elpymisuralle.
”Tiekartta ohjaa järjestöämme ja jäseniämme sekä koko suomalaista tuotantoketjua kohti monimuotoisempaa luontoa. Tiekartta toimii tutkittuun tietoon perustuvana ohjenuorana tulevaisuuden toimille”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kertoo.
Järjestöt korostavat, että luonnon tilan parantamisesta aiheutuvat kustannukset eivät voi jäädä vain maataloustuottajien ja metsänomistajien vastuulle. Tiekartan valmistelun yhteydessä tehdystä kyselystä käy ilmi, että monimuotoisuustoimille on kuitenkin jäsenten tuki: maataloustuottajista ja metsänomistajista yli 80 prosenttia pitää luonnon monimuotoisuuden turvaamista omassa toiminnassaan tärkeänä.
Tiekarttaan liittyvän tutkimustiedon kokoamisesta ja tuottamisesta ovat vastanneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto sekä Pellervon taloustutkimus.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Jopa on suuri valhe taas.
1990-luvulla suojelualueita perustettiin Natura 5,0 milj.ha ja soita suojeltiin 1,3 milj.ha. Sen jälkeen on serteillä suojeltu ja hakkuita rajoitettu ties kuinka paljon.
Entä lopputulos.
Alla olevassa lainauksessa Ilmastopaneelin Janne Kotiaho runttaa kaiken tähän mennessä tehdyn metsien suojelun. Tuo lainaus on Punaisesta kirjasta 2019. Vuosien 2000 ja 2010 Punaisissa kirjoissa lajien uhanalaisuus oli 10%. Eli meillä on tutkittua tietoa 30 vuoden ajalta ja ei kun monimuotoisuus heikkenee, vaikka kuinka paljon on suojeltu.
””””Suomen viimeisin uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2019, ja sen mukaan 11,9 prosenttia Suomen arvioiduista lajeista on uhanalaisia, eli niillä on vähintään korkea todennäköisyys hävitä Suomesta.
Viimeisimmässä uhanalaisuusarviossa 109 metsälajilla havaittiin myönteistä ja 140 lajilla kielteistä kehitystä, eli tosiasiassa uhanalaisuus on metsissä merkittävästi lisääntynyt.”””
”Niillä on suuri todennäköisyys hävitä” Suomesta. Tottahan tuo on. Suomen uhanalaista lajeista 2667 on jo luonnon omassa hoidossa 2330 lajia hakkuiden ulkopuolella omissa elinympäristöissään lehdoissa, perinneympäristöissa, harjuilla, paahderinteillä, rannoilla, paloalueilla, kivikoilla, kallioilla, soilla ja tunturipaljakoilla. Loput 330 lajia ovat sitten toisenlaisen ilmasto lajeja ja siellä elinvoimaisia, mutta Suomen ilmastossa kärvistelevät häviämisen partaalla tai ovat luonnostaan pienen populaation lajeja, joita ei millään suojelulla saa runsastumaan.
Valheita kyllä suolletaan oikein liukuhihnalta mo:n pään menoksi. Ainut toivo tuossa asiassa onkin tuo, että…”aiheutuvat kustannukset eivät voi jäädä vain maataloustuottajien ja metsänomistajien vastuulle.”
MTK:n on kiireesti alettava luoda sitä korvaavaa rahastoa.