Luonnon monimuotoisuutta koskevan Suomen kansallisen strategian metsää koskeva osuus on MTK:n mielestä tarpeettoman yksityiskohtainen. MTK antoi tänään oman lausuntonsa valmistelussa olevaat strategiaan.

”Luontotyötä metsissä ja maatalousympäristöissä jatketaan ja lisätään. Se ei kuitenkaan pelasta muita elinympäristöjä, joissa on osin vielä enemmän toimenpiteiden tarvetta”, huomauttaa MTK:n luonnonsuojeluasioista vastaava juristi Anna-Rosa Asikainen.

Strategialuonnoksen mukaan suojelupinta-alan tulee kasvaa 30 prosenttiin Suomen maa-alueiden sekä merialueiden pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi metsämaan metsien tiukasti suojellun pinta-alan olisi vuonna 2035 oltava vähintään 10 prosenttia. Myös ennallistamista kiritettäisiin prosenttitavoitteella.

MTK kuitenkin muistuttaa, että EU:n ja YK:n suojelu- ja ennallistamistavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut, eivät ole valtio- eivätkä elinympäristökohtaisia.

” Suomessa on turvattava suomalaista luontoa, ja lisätoimille on tarvetta täälläkin. Suojelua ja ennallistamista on kuitenkin tehtävä luonnon eikä numerotavoitteiden vuoksi. Laatu edellä tehty suojelu ja ennallistaminen kasvattavat myös pinta-alaa, mutta pinta-ala edellä tehty toiminta ei välttämättä takaa laatua”, Asikainen sanoo selventää.

MTK:n lausunnon mukaa yksityisten metsänomistajien tavoitteet ovat luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen kannalta mahdollisuus, jota ei pidä rajoituksiin ja pakkoihin keskittyvillä ohjauskeinoilla vaarantaa.

”Strategiaan on sisällytettävä periaatteellinen linjaus siitä, että yksityismaiden osalta luontotyö perustuu vapaaehtoisuuteen, aitoihin neuvotteluihin ja sopimiseen maanomistajien kanssa sekä täysimääräiseen taloudellisten menetysten korvaamiseen. Omaisuuden suojan kunnioittaminen on keskeistä sekä biodiversiteettistrategian että laajemman kestävyysmurroksen hyväksyttävyyden kannalta”, Asikainen korostaa.

Kritiikkiä myös maa- ja metsätalousministeriöltä

Myös maa- ja metsätalousministeriö suhtautuu kriittisesti strategialuonnokseen. Ministeriö ei tue strategiassa asetettua suojellun metsämaapinta-alan 10 prosentin tavoitetta. Sen mukaan elinympäristökohtaisia tavoitteita ei ylipäätään tule tässä asettaa.

Myös valtion metsiin suunnatun suojelun määrä arveluttaa ministeriötä.

”Skenaariosta riippuen metsäsektorilta vähenisi 770–1600 suoraa työpaikkaa ja välillisesti 1700–3600 työpaikkaa. Metsäteollisuuden liikevaihto vähenisi 415–935 miljoonaa euroa vuodessa. Suojeltavien metsien markkina-arvo olisi noin 2–4 miljardia euroa. Lisäsuojelulla olisi myös Metsähallituksen liikevoittoa vähentävä vaikutus, joka olisi skenaariosta riippuen 39–65 miljoonaa euroa vuodessa”, maa- ja metsätalousministeriön lausunnossa todetaan.

Lisätty maa- ja metsätalousministeriön lausunto klo 13.53

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.