Metsäteollisuus ry on esittänyt määräaikaista verovapautta ensiharvennuksilta saataville puun myyntituloille. Samaa konstia kokeiltiin noin 15 vuotta sitten.

Metsänomistajien järjestöt ovat erimielisiä verotäkyjen autuudesta. Kaupungeissa asuvia metsänomistajia edustava Etämetsänomistajien liitto hyppäsi teollisuuden kelkkaan ja vaatii verotukiaisia puukauppojen vauhdittamiseen. Maa- ja metsätaloustuottajien MTK:lle veroporkkana ei maistu. 

MTK toivoo pysyviä kannusteita

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola varoittaa verotukien jarruttavan energia- ja kuitupuun hinnan nousua, jota moni odottaa itäpuun virtojen katkettua.

Hänen mukaansa määräaikainen verovapaus äärevöi puukauppaa.

”Markkinoita sekoittavat ratkaisut valuisivat helposti kuitu- ja energiapuun halpuutukseen ja tekisivät ensin ylitarjontaa ja määräajan jälkeen alitarjontaa. Sitä emme näe tavoiteltavaksi.”

Hän huomauttaa, että myöskään verovapaiden tulojen hankkimiseen käytettyjä kuluja ei voisi vähentää verotuksessa. Se söisi etuuden hyötyä.

Verokikkailun sijasta MTK toivoo pysyviä kannustimia. Listalla ovat metsävähennyksen nostaminen, hankintatyön verovapaan osuuden kaksinkertaistaminen, kilometrikorvausten korottaminen samalle tasolle kuin muilla yrittäjillä sekä yrittäjävähennyksen nostaminen.

”Siis pysyviä metsäyrittäjyyden kannusteita määräaikaisten ja markkinoita sekoittavien ratkaisujen sijasta.”

Haaveena yhteinen hintanäkemys

Etämetsänomistajien liiton puheenjohtaja Rauno Numminen nostaa verovapauden tärkeimmäksi perusteeksi huolen metsien tilasta.

”Nuorten metsien hoidon vähäisyys on huolenaihe. Tällä voisi vaikuttaa siihen, kemera ei tunnu auttavan asiassa.”

Numminen sivuuttaa epäilyt verotukien aiheuttamasta kuitupuun halpuuttamisesta.

”Puun hinta on myyjän kannalta aina liian huono. Hinnan määrittelevät kuitenkin markkinat. Siihen ei pysty etujärjestö. Myyjä voi vaikuttaa puusta saatavaan hintaan muun muassa sopimusasiakkuudella ja FSC-sertifioinilla.”

Numminen haaveilee nykyistä luottamuksellisemmista väleistä puun ostaja- ja myyjäpuolen kesken. Jos ei ole puulle ostajaa, putoaa metsänomistukseltakin pohja.

”Olen joskus herätellyt henkiin ajatusta, että puun myyjillä ja ostajilla pitäisi olla yhteinen näkemys puun oikeasta hinnasta. Tämä merkitsisi, että puun myyjä voisi luottaa, että puun ostaja maksaa sen mitä kulloinkin pystyy. Voi olla, että tämä on toiveajattelua.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.