Päättyneen metsästyskauden hirvisaalis jäi 37 000 eläimeen, mikä on 13 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Hirvikannat ovat tästä huolimatta valtaosassa Suomea riistaneuvostojen asettamien tavoitteiden mukaiset, MTK muistuttaa.

Maakunnittain tilanteet kuitenkin eroavat. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa tilanne on edelleen haastava – tavoitteita ei saavutettu yhdelläkään kolmesta hirvitalousalueesta. Myös muissa maakunnissa on yksittäisiä alueita, joissa jäätiin tavoitteen yläpuolelle.

”Lisäksi on todettava, että meillä on noin viisi hirvitalousaluetta, joissa hirvikanta saattaa olla tavoitehaarukan alapuolella”, järjestön kenttäjohtaja Timo Leskinen toteaa riistakatsauksessaan.

Hänen mukaansa tärkeätä on, että hirvitilanteesta ja kannankehittämisestä ryhdytään puhumaan selkeästi alueisiin kohdistettuna eikä yleisellä tasolla.

Sellainenkin ajatus, että hirvikanta on Suomessa painunut liian alhaiselle tasolle, nousee helposti esille.

”Tämä ei pidä paikkaansa. Sen sijaan meiltä saattaa löytyä yksittäisiä hirvitalousalueita, joissa hirvikanta on painunut liiaksi tavoitetason alapuolelle”, Leskinen korostaa.

Tarkempaa tietoa hirvikannoista saadaan maaliskuussa, kun Luonnonvarakeskuksen kanta-arviot valmistuvat. Silloin käynnistyy myös ensi kauden metsästyksen suunnittelu.

Lisää aiheesta: Hirvisaalis kutistui jälleen, pudotusta edelliskaudesta 13 prosenttia

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.