Kolin kansallispuiston yllä on tänä kesänä lentänyt ilmalaiva, joka on tuottanut tutkijoille tärkeää tietoa metsän terveydentilan muutoksesta, Maanmittauslaitos kertoo.

Kuvauksia tutkijoille on tehnyt joensuulainen Kelluu-yritys, jonka kehittämä uusi ilmalaivadrooni on varustettu tarkoilla mittalaitteilla, kuten multispektrikameralla.

”Droonin avulla voimme havaita muutoksia latvuksessa, kuten neulasten värin vaihtumisen keltaisen ja punaruskean kautta kuolleisuuden paljastavaan harmaaseen. Tutkimme, kuinka pian parveilun ja iskeymän jälkeen voimme havaita muutoksia”, havainnollistaa tutkimusprofessori Eija Honkavaara Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

Jos kirjanpainajan asuttamat, heikentyneet puut havaitaan riittävän ajoissa ennen seuraavan hyönteissukupolven aikuistumista, voidaan puut poistaa metsästä ja näin hidastaa tuholaisten leviämistä

Koli valikoitui tutkimusalueeksi, koska kirjanpainajakaarnakuoriainen on aiheuttanut alueella mittavia tuhoja. Alueen puustoon vaikuttavat niin lumituhot, kuivuus, sienitaudit kuin kaarnakuoriaisten joukkoesiintymä. Kaarnakuoriaiset voivat runsastuessaan aiheuttaa jopa laajoja metsäkuolemia.

Tutkijat ovat myös aikaisemmin hyödyntäneet drooneja ja tekoälyä metsätiedon keräämisessä, mutta ilmalaivat ovat alalla uutta teknologiaa ja käytössä Kolilla ensimmäistä kertaa.

Tutkimuksessa käytetyn Kelluun ilmalaivat käyttävät polttoaineenaan vetyä, joten jopa 12 tunnin päivittäinen lento ei aiheuta ilmaan hiilidioksidipäästöjä. Kolilla ilmalaivaa on ohjattu Joensuusta käsin ilman näköyhteyttä.

”Lentämisestä vastaa autopilotti, ja tarkat kamerajärjestelmät kuvantavat ympäristöä tarkasti”, kertoo Kelluun operatiivinen johtaja Jiri Jormakka.

Multispektriteknologialla varusteltu korkearesoluutioinen kuvaaja havaitsee alkavan kirjanpainajatuhon jo silloin, kun puissa ei näy vielä ihmissilmälle havaittavia muutoksia.

”Ilmalaivadroonit tuovat ketteryyttä ja nopeutta monitorointiin. Niillä voidaan lentää pilvien alla ja ne ovat vähäpäästöisempiä ja edullisempia kuin lentokoneet tai helikopterit. Etenkin autonomisia drooneja yhdistettyinä myös tekoälyyn voidaan hyödyntää laajasti tieteen ja yhteiskunnan käytössä. Kirjanpainajatuhojen hallinta on tästä oiva esimerkki”, Eija Honkavaara toteaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.