Miten kuntien metsävaratiedot on kartoitettu? Luke kertoo

Kunnittaiset metsävaratiedot päivittyvät kahden vuoden välein.

Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut raportin kunnittaisista metsävaratiedoista ja -kartoista sekä niiden laskentamenetelmistä vuosilta 2017 ja 2019.

Uusimmat kunnittaiset metsävaratiedot vastaavat vuoden 2019 tilannetta, ja ne pohjautuvat valtakunnan metsien inventoinnin maastomittauksiin vuosilta 2015–2019 ja satelliittikuviin vuosilta 2018–2019.

”Taulukot ja metsävarakartat ovat olleet saatavilla verkossa jo aiemmin, nyt ilmestyneessä raportissa on kuvattu aineistot ja menetelmät, joilla tilastot ja metsävarakartat on tuotettu”, kertoo Luken tutkija Matti Katila.

Kartat ovat katseltavissa Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunassa valmiiksi väritettyinä. Alkuperäiset tulokset voi ladata Luken verkkopalvelusta.

Kunnittaiset metsävaratiedot tarjoavat kahden vuoden välein päivittyvää tietoa metsätalouden ja metsäteollisuuden suunnittelun tarpeisiin, puunhankinnan ammattilaisille, metsänhoitoyhdistyksille, luonnonvarojen käytön suunnittelijoille ja kuntien toimijoille.

Uusimmista tuloksista voidaan nähdä muun muassa metsätalouden maaluokkien pinta-ala kunnittain. Suurin metsätalouden maan osuus maapinta-alasta Etelä-Suomessa on Ilomantsissa, 94,1 prosenttia ja metsämaan osuus  90,3 prosenttia Heinävedellä.

Tulokset kertovat myös puuston keskitilavuuden suuresta vaihtelusta.  Manner-Suomessa metsä- ja kitumaan keskitilavuudet olivat alhaisimmat Utsjoella (27 kuutiota hehtaarilla) ja suurimmat Pälkäneellä (191 kuutiota hehtaarilla).

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito