Elokuussa voimaantullut EU:n ennallistamisasetus tulee ulottumaan myös yksityismaille, maa- ja metsätalousministeriöstä arvioidaan.
Asetuksen ennallistettavia, metsäisiä luontotyyppejä ovat muun muassa boreaaliset luonnonmetsät, harjumetsät, lehdot ja puustoiset suot. Asetuksen mukaan huonokuntoisista luontotyyppien pinta-alasta 30 prosenttia on ennallistettava vuoteen 2030 saakka, 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Alkuun ennallistettavia alueita on tarkoitus hakea Natura-suojelualueverkosta. Se ei kuitenkaan tule todennäköisesti riittämään. Ministeriön arvion mukaan ennallistettavista metsäisistä luontotyypeistä noin 2–4 miljoonaa hehtaaria on Naturan ulkopuolella.
”Jo vuoden 2040 tavoite (60 prosenttia) on niin suuri, että joudutaan varmaan menemään Naturan ulkopuolelle. Silloin tämä koskee jo yksityisiä metsänomistajia”, arvioi maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Katja Matveinen torstaina Metsä ja media -paneelissa.
EU:n komissio on arvioinut asetuksen tuovan Suomelle vajaan miljardin euron vuotuiset kustannukset. Summasta kuitenkin iso osa liittyy toimiin, joita jo esimerkiksi vesistöissä tehdään. Ympäristöministeriön arvio on, että kustannuksia kertyisi noin 300 miljoonaa euroa vuosittain.
Ennallistamissuunnitelman tekeminen on parhaillaan käynnistymässä ja organisoitumista. Työtä tehdään ympäristöministeriön johdolla.
Media ja metsä -paneelin järjestivät Yle ja Suomen metsäyhdistys.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Jos yksityismetsiä käydään suojelemaan esitän seuraavat periaatteet ja toimet:
1. Metsämaa säilyy metsänomistajalla.
2. Suojelun alkamisen ajankohdan mukaan maksetaan alueen metsänomistajalle metsätaloussuunnitelmaan tai muuhun luotettavaan metsävaratietoon perustuen puulajien mukainen hinta 25 prosentilla korotettuna viimeistään kalenterivuoden v
kaupallinen maksetaan puulajien mukaan 25 prosentilla korotettuna.’
3. Suojeltavan alueen puuston vuosittaisen kasvun arvo maksetaan metsätaloussuunnitelman tai muun luotettavan metsävaratiedon perusteella 25 prosentilla korotettuna viimeistään kunkin kalenterivuoden viimeisenä arkipäivänä.
4. Korotukset kohdissa 2. ja 3. ovat perusteltuja suojelutoimien perustuessa EU:n asettamiin vaatimuksiin ja menettely on verrannollinen maaomaisuuden lunastuskorvausten korotukseen 25 prosentilla maan hallituksen valmistelussa olevassa lakiesityksessä.
5. Suojeluun menevän puustosta ja puun kasvusta saatavat korvaukset ovat metsän puunmyyntilojen verotuksen kulloisen ajankohdan asianmukaisen verotusta koskevan lainsäädännön piirissä
6.. Suojelun päättyessä metsänomistajan saamat korvaukset jäävät metsänomistajalle ilman takaisin maksuvelvollisuuksia.
6..Suojelun aiheuttamat erimielisyydet käsitellään paikallisissa käräjäoikeuksissa metsän sijaintikunnan mukaisesti, ellei asianosasisten kesken ole saavutettu molempia osapuolia tyydyttävää sopimusta.
———————————–
Nämä esitykseni asiakohdat tulen toimittamaan Valtioneuvoston asianomaisten virkahenkilöiden valmisteluun.