Metsäalan sanastotyö on edennyt jo neljänteen osaan. Nyt julkaistu Metsämaasanasto sisältää aihealueen 202 keskeisen käsitteen tiedot. Termit ovat sanastossa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi, määritelmät ja huomautukset taas suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Käsitteet on ryhmitelty 19 käsitekaavioon.

”Sanastotyön yhteydessä sanaston käsitteistöä täydennettiin tai karsittiin ja käsitemääritelmät tarkastettiin. Tarkoituksena on, että sen sisältö muodostuu työkaluksi käytännön metsänhoidon tarpeisiin mahdollisimman laajasti”, kertovat Hannu Ilvesniemi ja Antti-Jussi Lindroos Luonnonvarakeskuksesta tiedotteessa.

Sanasto on laadittu metsänhoidollisista lähtökohdista eikä se sisällä esimerkiksi maaperän geologiaan, hiilenkiertoon, turvetuotantoon tai maaperän hoitoon ja käsittelyyn liittyviä käsitteitä.

Sanasto löytyy Metsäkeskuksen sivuilta. Syksyllä sanasto julkaistaan myös Digi- ja väestötietoviraston Yhteentoimivuusalustalla.

Metsämaa-sanastoa valmisteli ydinasiantuntijaryhmä, johon kuuluivat Ilvesniemi ja Lindroos Luonnonvarakeskuksesta sekä terminologi Irina Kudasheva Suomen metsäkeskuksesta. Sanastoluonnoksen kommentointiin Lausuntopalvelu.fi-sivustolla osallistui asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta, Geologian tutkimuskeskuksesta, Maanmittauslaitoksesta, Ilmatieteen laitoksesta, Helsingin yliopiston Tieteen termipankista, Metsähallituksesta, Bioenergia ry:stä, Suomen ympäristökeskuksesta, Hämeen ammattikorkeakoulusta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä maa- ja metsätalousministeriöstä.

Sanastotyö jatkuu syksyllä. Seuraavaksi valmistuvat Kasvupaikka- ja metsätyypit – ja Suo- ja turvekangastyypit -sanasto. Ne tulevat kommentoitavaksi Lausuntopalvelu.fi-sivustolle myöhemmin syksyllä.

Ja moro tarkoittaa muuten rapautumissoraa. Määritelmän mukaan se on lajittunut maalaji, joka on syntynyt rapautumisen tuloksena.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.