Suopohjia on siirtynyt turvetuotannosta jatkokäyttöön Suomessa jo kymmeniä tuhansia hehtaareja. Yleisin jatkokäyttö on ollut metsätalous, siihen on siirtynyt suonpohjien pinta-alasta noin 70 prosenttia.

”Muita suosittuja maankäyttömuotoja ovat olleet maatalous ja erilaiset kosteikot”, kertoo metsäasiantuntija Airi Matila Tapiosta.

Merkittävä osa turvetuotantoalueista sijaitsee vuokramailla. Tuotantoalueen jatkokäytöstä päättää maanomistaja. Alueen palautukseen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin ja suunnitella uutta maankäyttöä huolellisesti. Turvetuottajalla palautus on tuttua, mutta monelle maanomistajalle se on ainutkertainen tapahtuma.

Tapio on koostanut neuvontamateriaalia turvetuotantoalueiden jatkokäytöstä. Tietopaketista löytyy vinkkejä etenkin vuokrasopimuksen päättymisvaiheeseen.

Hyödynnä tutkimusraportit

Turvetuotannon jälkeistä maankäyttöä lähdetään suunnittelemaan alueen luonnonolojen ja tavoiteltujen jatkokäyttömuotojen kannalta. Yleensä vaihtoehdot ratkeavat suonpohjan ominaisuuksien ja alueen kuivatustilanteen perusteella.

Valtaosalle turvetuotantoon otetuista soista on laadittu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvetutkimusraportit, joissa on tietoa alueen sijainnista, maankäytöstä, pohjamaan ominaisuuksista ja ympäristönäkökohdista. Turvetutkimusraportit ovat vapaasti saatavilla GTK:n verkkosivuilta.

Useimmille alueille metsittäminen on hyvä vaihtoehto turvetuotannon jälkeen. Suonpohja sopii metsitettäväksi, jos se on kuivattavissa tavallisilla ojilla. Selvästi ympäristöään alempana olevat turvetuotantoalueen lohkot eivät kuitenkaan sovi metsitettäviksi.

Tasaiset, kivettömät ja kuivat suonpohjat soveltuvat taas hyvin laidunnukseen ja joidenkin viljelykasvien viljelyyn.

Turvetuotantoon vuokratun alueen palautus maanomistajalle -neuvontamateriaali on tuotettu metsänomistajien, maanomistajien, metsäalan toimijoiden ja turvetuotannosta poistuvien alueiden jatkokäytöstä kiinnostuneiden käyttöön. Materiaali on koostettu Tapiossa Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuden rahoituksella osana Metsitys kestävästi -hanketta.

Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.