Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan tukea metsityksen edistämiseksi. Metsäkato on ministeriön metsäneuvoksen Heikki Granholmin mukaan turvemaiden hoidon ohella Suomen heikko kohta ilmastonmuutoksen torjunnassa.

”Yhdyskuntarakentaminen on Suomessa suurin metsäkadon aiheuttaja, mutta metsiä raivataan myös pelloiksi”, Granholm kertoo.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan metsää on kuluneiden kymmenen vuoden aikana otettu muuhun maankäyttöön vajaat 19 000 hehtaaria vuodessa. Määrä vastaa noin 0,1 prosenttia metsäalasta. Metsäkadosta aiheutuvat päästöt ovat Luken mukaan vuosittain kolmesta neljään miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, mikä vastaa noin kuutta prosenttia Suomen kokonaispäästöistä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä arvioi, että metsitettävää alaa olisi Suomessa 20 000–200 000 hehtaaria.

Metsitettäviksi soveltuvia kohteita ovat Lepän mukaan esimerkiksi peltoheitot. Kaikki viljelyssä olevat pellot tarvitaan hänen mukaansa sen sijaan ruuantuotantoon.

Ilmastokysymykset esillä

Maa- ja metsätalousministeriön metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö Marja Kokkonen kertoo, että ministeriössä pohditaan nyt, millaisille alueille ja millaisilla ehdoilla metsitykseen voitaisiin myöntää tukea.

Metsityksen edistämisen tukea valmistellaan virkamiesten kesken, ja esityksestä järjestetään kuulemiskierros. Kokkosen mukaan tavoitteena on saada lainsäädäntö voimaan vuoden 2021 alusta.

Ilmastokysymykset ovat nousseet esille myös uuden metsätalouden kannustejärjestelmän valmistelussa. Kokkosen mukaan kannatusta ovat saaneet varsinkin sellaiset tukimuodot, jotka kannustavat taimikonhoitoon ja suometsien ilmastoystävälliseen hoitoon. Nykyinen kemera-tukijärjestelmä on voimassa vuoden 2020 loppuun, mutta saa mahdollisesti vuoden jatkoaikaa EU-säädösvalmistelujen viiveiden takia.

Metsälaki arvioitavana

Kesäkuussa julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu, että yksi keino vahvistaa niin sanotun maankäyttösektorin hiilinieluja ja -varastoja on arvioida metsälain toimivuus. Metsäalalla on pohdittu, tarkoittaako tämä sitä, että uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteerit otetaan jälleen käyttöön. Ne poistettiin metsälaista vuonna 2014.

Kokkosen mukaan nyt selvitetään, onko nykyiselle metsälaille asetetut tavoitteet saavutettu ja onko toimintaympäristössä tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden takia metsälakia tulisi uudistaa. Selvityksen tekevät Luke ja Lapin yliopisto.

”Arvioinnin tekijät arvioivat, onko vanhasta laista tarpeen palauttaa jotain”, Kokkonen sanoo.

Esimerkiksi uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteerien osalta tutkijat selvittävät, onko niistä luopuminen lyhentänyt metsien kiertoaikaa tai laskenut uudistushakkuiden läpimittoja.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.