Ruotsin ja Suomen pitäisi asettaa yhteiseksi strategiseksi tavoitteekseen edelleen lisätä metsien kasvua, puuvarantoja ja hakkuita, kirjoittavat professorit Pekka Kauppi ja Tomas Lundmark Suomen Metsäyhdistyksen verkkosivulla sekä Svenska Dagbladet -sanomalehdessä.

Kauppi on ympäristönsuojelun professori Helsingin yliopistossa, Lundmark puolestaan metsänhoidon professori Ruotsin maatalousyliopisto SLU:ssa.

Ympäristöjärjestöjen mielestä hakkuita tulisi vähentää ja metsien suojelua lisätä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Professorien mukaan järjestöt tarkoittavat hyvää, mutta tosiasiat puhuvat muuta: suurimman ilmastohyödyn tuo talousmetsien käyttö.

”Talousmetsiemme puuvaranto ja kasvu ovat molemmat lisääntyneet viime vuosisadan ajan. Kun panoksia talousmetsien luonnonhoitoon lisättiin 1990-luvulla, on myös kuolleiden puiden määrä metsissämme noussut ja monet eläinlajit ovat yleistyneet”, he toteavat.

Luonnonsuojelun kannalta tärkeintä on korvata kivihiili, öljy ja sementti uusiutuvilla tuotteilla. Tämä taas ei onnistu, jos ei löydy halua uusiutuvien metsäraaka-aineiden lisääntyvään käyttöön.

”On aika ymmärtää, että metsien puuvarantojen täytyy kasvaa, mutta ei sen rajan yli, missä metsien vuotuinen kasvu lakkaa lisääntymästä.”

”Metsien käytöllä voidaan korvata monin tavoin kivihiilen, öljyn ja sementin käyttöä. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos metsien kasvua ei saada lisättyä.”

Professorit muistuttavat, että pohjolan metsäteollisuus valmistaa tuotteita yli 200 miljoonalle ihmiselle paitsi EU:ssa myös Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa.

”Jos näiden maiden kansalaiset eivät saa käyttöönsä puutavaraa, pakkauksia ja muita metsätuotteitamme, he ostavat ne muualta. Missään niitä ei kuitenkaan tuoteta niin ympäristöystävällisesti kuin meillä”, Kauppi ja Lundmark kirjoittavat.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.