Metsien kasvua ennustetaan silloisessa Metsäntutkimuslaitoksessa eli nykyisessä Luonnonvarakeskuksessa (Luke) kehitetyllä Mela-ohjelmalla, jonka lähtötiedot on kerätty kestokoealoilta.

Mela mallittaa metsän kasvua puukohtaisesti, joten metsänhoidon sekä metsien rakenteen ja iän vaikutukset tulevat huomioon. Esimerkiksi typpilaskeuman tai metsänjalostuksen tuottamaa lisäkasvua ei voida ennustaa ilman mallin päivitystä eli kalibrointia.

Luonnonvarakeskus on omissa laskelmissaan käyttänyt uusimpien valtakunnan metsien inventointien tuloksin päivitettyä Mela-ohjelmistoa jo pitkään.

”Valtakunnallisiin kasvu- ja hakkuulaskelmiin ei siis ole tulossa muutoksia” Luken tutkija Olli Salminen sanoo.

20–30 prosentin lisäys kasvuun

Muut Melan käyttäjät – kuten metsäyhtiöt ja Metsähallitus – ovat käyttäneet vanhaa versiota, jota päivitetty 1980- ja 1990-lukujen vaihteen inventointituloksilla. Nykyisin ne aliarvioivat metsien kasvua.

Päivitettyä Mela-ohjelmaa on alettu jakaa asiakkaille tänä vuonna.

”Malli lisää puuston kasvua ojitetuilla turvemailla sekä Pohjois-Suomen nuorissa kangasmaiden männiköissä ja lehtipuustoissa”, Salminen selvittää.

Eri tahoilla on tehty ensimmäisiä vertailulaskelmia uudella ja vanhalla Melalla.

Keskisessä Suomessa metsäalueen vuosikasvuksi saatiin vanhalla Melalla 50 000 kuutiota. Päivitetyllä versiolla tulos oli 65 000 kuutiota, siis 30 prosenttia enemmän.

Saman tasoinen kasvuhyppäys huomattiin Kuusamon yhteismetsässä, kun metsien kasvut laskettiin metsästä mitatuin tiedoin tarkennettuna.

Uusimmatkaan kasvumallit eivät tunnista 2000-luvulla perustettujen taimikoiden nopeaa alkukehitystä.

”Mela saattaa siis yhä aliarvioida metsien kasvua”, pohtii Luken tutkimusprofessori Jari Hynynen.

Vaihteleva käytäntö

Metsäkeskus, metsäyhtiöt ja Metsähallitus käyttävät Melaa kasvujen ja hakkuumahdollisuuksien laskemiseen, metsänhoitoyhdistykset vielä harkitsevat.

Toimijat ovat harkintansa mukaan kalibroineet kasvumallejaaan. Esimerkiksi UPM on täsmännyt omiaan VMI-tulosten mukaisiksi.

”Korotimme kasvuarvioita pitkäaikaista kasvutrendiä mukaillen”, metsäsuunnittelupäällikkö Janne Uutera kertoo.

Eniten Mela-kalibroinnin pitäisi luvata Metsähallitukselle. Valtion metsät sijaitsevat siellä, minne uusi Mela lupaa suurimmat kasvunlisäykset.

”Tämä on meille tuttua ja sitä on puitu Luken kanssa vuosia. Kalibroitua Melaa aletaan käyttää tänä vuonna tehtävässä Pohjanmaan luonnonvarasuunnitelmassa”, kertoo suunnittelupäällikkö Seppo Lehtonen.

Hän ennakoi erityisesti pohjoisten viljelymänniköiden kasvujen kohoavan kalibroidulla mallilla laskien.

”Kovin dramaattisiin muutoksiin en kokonaisuudessa usko.”

Metsänhoitoyhdistysten Silva-suunnittelujärjestelmässä kasvu on ennustettu Tapion ja Silvadatan vanhalla ohjelmalla. Yhdistykset ovat parhaillaan ottamassa käyttöönsä uusia tietojärjestelmiä. Osana sitä myös kasvumallit modernisoidaan.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.