Metsien kasvu on pienentynyt, tuoreet Valtakunnan metsien mittaustulokset kertovat. Puuston vuotuinen kasvu metsä- ja kitumaalla on 103 miljoonaa kuutiota, mikä on lähes 5 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin edellisessä inventoinnissa (VMI12).
Vuotuinen kokonaiskasvu oli suurinta Lapissa, runsaat 13 miljoonaa kuutiota. Siellä keskikasvu oli kuitenkin pienin, vain 2 kuutiota hehtaarilla. Keskikasvu oli suurinta Päijät-Hämeessä, 7,5 kuutiota hehtaarilla.
”Hidastumisen syitä ovat tutkimusten mukaan metsien varttuminen nopeimman kasvun vaiheen ohi, myös kuivuus ja metsätuhot vähentävät kasvua. Lisäksi on huomattava, että edellisen inventoinnin aikaan kasvuun vaikuttavat sääolosuhteet olivat keskimääräistä paremmat”, kertoo Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen tiedotteessa. Hän vastaa Suomen valtakunnan metsien inventoinnista.
Puuston kasvun hidastumisesta ovat viime vuosina kertoneet myös Ruotsi, Norja ja Saksa.
Kasvun hidastumisesta huolimatta puuston tilavuus kohosi 2,5 miljardiin kuutioon. Se on 77 miljoonaa kuutiota enemmän kuin edellisessä inventoinnissa, eli puuston kasvu on ollut suurempi kuin hakkuut ja puiden luontainen kuoleminen.
Kuolleisuus lisääntynyt, syytä ei tiedetä
Tuoreiden tulosten mukaan puuston kuolleisuus on kasvanut. Luontainen kuolleisuus on 8,8 miljoonaa kuutiota vuodessa, mikä on 1,8 miljoonaa kuutiota enemmän kuin edellisessä inventoinnissa.
Arvio puuston kuolleisuudesta on noin kaksinkertaistunut 2000-luvulla.
Korhosen mukaan puuston kuolleisuuden lisääntyminen ei selity luonnonhoitotoimilla, esimerkiksi säästöpuiden jättämisellä. Myöskään metsätuhojen pinta-alat eivät ole kasvaneet näin paljon.
”Sen sijaan yksittäisten, eri puolilla metsiä olevien kuolleiden puiden määrä on lisääntynyt huolestuttavasti. Syytä tähän ei vielä tarkasti tiedetä, mutta tilannetta on tarpeen seurata. Luken metsätuhoseurannat tulevat tuottamaan tarkempaa tietoa puustotuhoista”, Korhonen sanoo.
Tuoreimman inventoinnin (VMI13) mittaukset tehtiin vuosina 2019–2023.
Lisää aiheesta: Näissä kuudessa maakunnassa puusto väheni
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kasvun heikkenemisen syyt tiedetään varmasti.
Jutussa 2 niistä jäi mainitsematta: metsien liikatiheys ja pohjavesitasojen nousu eli liika märkyys.
Uusavuttomuuden, välinpitämättömyyden, hoitohaluttomuuden ja tietämättömyyden lisääntyminen metsien hoidossa lisää jo nyt pahaa ylitiheyttä. Kun tähän yhdistyy kangasmaiden kuivuus-/hellejaksot tai märkyyden haitat toimivan ojituksen puuttuessa, puut stressaantuvat entistä enemmän, mikä myös lisää puiden kuolleisuutta.
8.8. milj. m3/v kuolleita puita on aivan liikaa, suuri hiilivuoto ja tarpeeton rahan/arvon menetys.
Ojat kasvavat umpeen nopeasti. Meillä ojitusten perkauksia ei ole tehty juurikaan enää 15 vuoteen ja tämä on lisäkasvulle suuri hidaste.
Kun siihen yhdistetään ehkä paheneva boorin puute ja liikatiheys, kasvu tulee varmasti jatkamaan taantumistaan.
Jos pohjavesitasot ja tiheydet olisivat kunnossa, kiertoaikoja voisi kannattavasti jatkaa kymmeniä vuosia. Tähän tarvitaan kuitenkin voimakkaat eli n. puolen rungon mittaiset (mä 40 %) latvukset, joita on enää harvassa metsässä.
Harmillista on, että metsien ylisuojelu eli ympäristöpolitiikka estää jopa LUKE:n johtavia tutkijoita kertomasta kaikkia asiaan vaikuttavia syitä, koska ne eivät ole PC (politically correct) eli vallitsevien metsähokemien mukaisia.
Lääke puiden kuolleisuuteen on myös uudistaminen ajallaan ja pakottavasti. Ei ole oikein, että huijarit korjattuaan sadon jättävät maat mahoiksi. Tätä ei valvota oikein ollenkaan saati kunnolla.
Maanmuokkaus olisi vähintä, mikä olisi edellytettävä sillä se ei tutkitusti edes lisää hiilidioksidin vapautumista.