Lähes kolmannes metsänomistajista harjoittaa jatkuvaa kasvatusta ainakin osalla metsätilastaan, kertoo MTK:n teettämä Metsätutka-kysely. Määrä on noussut tasaisesti, sillä vuonna 2014 sitä oli saman kyselyn mukaan kokeillut noin 10 prosenttia, vuonna 2017 15 ja nyt noin 30 prosenttia vastanneista.

Eniten jatkuva tai peitteinen metsänkasvatus kiinnostaa eläkeläisiä ja Järvi-Suomen alueen metsänomistajia.

Myös tietoisuus metsänkäsittelytapojen vaihtoehdoista on parantunut, ja niitä kokeilevien määrä on lisääntynyt myös esimerkiksi yläharvennuksissa ja poimintahakkuissa.

Noin puolet vastanneista ei ole kuitenkaan muuttanut metsänkäsittelytapojaan uuden metsälain myötä. Näin vastasivat erityisesti alle 45 -vuotiaat ja pohjoissuomalaiset metsänomistajat.

Metsätutkassa kysyttiin myös ohjauskeinoista metsien monimuotoisuuden edistämiseksi. Tärkeimpinä keinoina metsänomistajat näkevät varsinkin neuvonnan ja metsänhoitosuositukset mutta myös suojelusta maksettavan korvauksen.

Neuvontaa ja opastusta pitivät erityisen tärkeänä pienehköjen, alle 19 hehtaarin metsätilojen omistajat, pohjoissuomalaiset ja palkansaajat sekä yrittäjät. Suurten metsätilojen omistajat sen sijaan luottivat omaan kykyynsä löytää tarvittava tieto esimerkiksi Metsänhoidon suosituksista.

Pohjois-Suomessa metsänomistajat olivat eniten kiinnostuneita tuottamaan hiilensidontaa korvausta vastaan.

Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinkyselyllä maaliskuun alussa suomalaisilta metsänomistajilta. Vastaajia oli 552, ja se kuvaa suomalaista metsänomistajakuntaa kattavasti.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.