Metsäteollisuus ry aloittaa viestintäkampanjan, jolla halutaan lisätä metsänomistajien ja metsäammattilaisten tietoisuutta lahopuun merkityksestä sekä keinoista sen tuottamiseksi ja säästämiseksi talousmetsissä.
”Vaikka monimuotoisuustoimet ovat jo nykyisin kiinteä osa metsätaloustoimintaa, on toiminnan tasoa vielä varaa petrata”, kertoo metsäjohtaja Tomi Salo Metsäteollisuus ry:stä.
Kampanjassa Metsäteollisuuden jäsenyritykset varmistavat että niiden henkilöstö ja yhteistyöyrittäjät tunnistavat lahopuun merkityksen ja hallitsevat keinot lahopuun lisäämiseksi. Yritykset myös sitoutuvat käymään puukaupan yhteydessä metsänomistajan kanssa läpi lahopuun merkityksen sekä keinot säästää ja tuottaa sitä.
Stora Enson tavoitteena 150 000 tekopökkelöä
Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksistä Stora Enso ehti heti kertomaan, miten se lahopuukampanjaan aikoo osallistua. Yhtiö tekee jatkossa hakkuissaan vähintään kaksi tekopökkelöä hehtaarille, mikäli metsänomistaja tähän luvan antaa. Tavoitteena on 150 000 tekopökkelöä vuodessa.
Lisäksi yhtiö kertoi, ettei se osta eikä korjaa energiapuuksi enää yksittäisiä kuolleita puita tai niiden muodostamia pienryhmiä. Näin hakkuissa jää pystyyn kuollutta puuta enemmän. Suurten luonnontuhojen vuoksi kuolleiden puiden korjuu harkitaan tapauskohtaisesti.
”Metsänomistajalle lahopuiden jättäminen metsään on kustannustehokas ja helposti toteutettava toimenpide oman metsän monimuotoisuuden lisäämiseksi”, yhtiön Suomen puunhankinnan yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila toteaa.
Metsä Group kertoi jo viime syksynä aloittavansa tekopökkelöiden tekemisen hakkuiden yhteydessä. Myös Metsähallitus osallistuu pökkelötuotantoon, tavoitteena on 100 000 pökkelöä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Pelkkää kosmetiikkaa. Tarttukaa viimein härkää sarvista!!!
Akatemiaprofessori ilkka hanski: ”…Pedoilla on usein ratkaiseva merkitys kasvinsyöjien kannanvaihtelussa, ja siten niillä on välillinen vaikutus itse elinympäristön rakenteeseen. Tästä on kysymys esimerkiksi haavan, hirven ja suden kannanvaihtelussa meidän pohjoisissa metsissämme. Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta… …Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain tavoin riippuvaisia…”
Akatemiaprofessori ilkka hanski johti helsingin yliopistossa toimivaa metapopulaatioekologian huippuyksikköä. Hän oli yksi tieteellisesti ansioituneimmista ekologeista maailmassa ja suomen kansainvälisesti tunnetuimpia tutkijoita.