Metsätalous, pedot ja ulkopaikkakuntalaisten metsästys koetaan poronhoidossa yhä ongelmana, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa raportissa todetaan. Lisäksi uudet toiminnat – esimerkiksi kaivokset, tuulivoima ja haaskakuvaus – heikentävät paliskuntien elinvoimaisuutta. Sen sijaan luonnonsuojelualueet koetaan poronhoidolle myönteisenä.

Alueellisesti suhtautumisessa on kuitenkin merkittäviä eroja. Erityisesti poronhoitoon tarkoitetulla alueella pohjoisessa metsätalous ja muu maankäyttö nähdään ongelmallisempana kuin eteläisimmillä palkisilla. Tämä todennäköisesti selittyy porojen hoitotavalla, pohjoisessa poroja laidunnetaan talvella edelleen pääosin luonnonlaitumilla. Myös metsänomistus vaikuttaa: eteläisissä paliskunnissa metsien yksityisomistus on yleisempää, ja niissä metsätalouteen suhtaudutaan myönteisemmin.

”Muu maankäyttö vaikuttaa hyvinvointiin poronhoitajayhteisössä. Poromiehet kertovat kuormittuvansa työssään ja arvelevat maankäyttöristiriitojen lisääntyvän tulevaisuudessa. Elinkeinon yllä nähdään monia synkkiä pilviä”, kertoo erikoistutkija Mikko Jokinen Lukesta.

Tutkimuksen tekijät pitävät tärkeänä, että poronhoitoalueen eri maankäyttömuotojen, elinkeinojen ja toimintojen yhteensovittamisessa huomioidaan vanhojen peruselinkeinojen, myös poronhoidon, toimintaedellytykset ja tarpeet monipuolisesti.

Tutkimuksessa maankäytön vaikutuksia poronhoitoon kartoitettiin paliskuntien poroisäntien/hallituksen haastatteluilla ja verkkokyselyllä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.