Metsärahastojen omistama metsäala lisääntyi vuosina 2013–2016 nopeasti, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Samana aikana myös yhteismetsien lukumäärä ja metsäala kasvoivat. Sen sijaan kuolinpesien omistama metsä väheni.

Luonnolliset henkilöt yksin, yhdessä puolison kanssa sekä kuolinpesän ja verotusyhtymän kautta ovat edelleen Suomen suurin metsänomistajaryhmä. Vähintään kahden hehtaarin tilakokonaisuuksilla oli vuoden 2016 lopussa omistajina yhteensä 620 000 henkilöä. Tiloja oli yhteensä 344 000, ja niiden keskikoko oli 30,5 hehtaaria.

Vähintään kaksi hehtaaria omistavien kuolinpesien lukumäärä oli 39 000, ja niiden osuus yksityisten metsämaasta yhdeksän prosenttia.

Muut kuin yksityiset henkilöt omistivat kaksi viidesosaa metsämaasta. Tässä ryhmässä selvästi suurin metsänomistaja oli valtio, ja seuraavina osakeyhtiöt, yhteismetsät, kunnat ja kirkko.

Metsärahastojen laajentuminen on muuttanut eniten metsänomistusta. Suuri osa niiden vuosina 2013–2016 hankkimista metsistä on ollut peräisin osakeyhtiöiltä, joiden metsä on vähentynyt. Metsärahastojen vähintään puoliksi omistamien metsätilakokonaisuuksien metsämaan ala kymmenkertaistui 26 000 hehtaarista yli 260 000 hehtaariin.

”Metsärahastot ovat hyvin erilaisia ja ne voivat omistaa varsinaisia metsää omistavia yhteisöjä joko kokonaan tai vain osittain, selventää tutkija Jussi Leppänen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Toinen jo pitkään kasvanut metsänomistajaryhmä on yhteismetsät. Vuosina 2013–2016 niiden lukumäärä on kasvanut 94 yhteismetsällä ja metsämaan ala lähes 54 000 hehtaarilla.

Osa kasvusta on aiheutunut yhteismetsämuodossa toimivista metsärahastoista. Suurin osa uusista yhteismetsistä on kuitenkin suhteellisen pieniä, joten ala on kasvanut selvästi lukumäärää vähemmän.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.