Virtavesien kunnostuksessa ensisijainen tavoite on ympäröivältä valuma-alueelta tulevan maatalouden kuormituksen vähentäminen. Jos kuormitusta ei saada hallintaan, uoman rakenteellisen kunnostuksen vaikutukset voivat jäädä pieniksi, tutkija Jarno Turunen toteaa.

Turusen väitöskirjan mukaan maatalouden hajakuormituksella on suurempi vaikutus virtavesien eliöyhteisöihin kuin perkauksilla. Vaikka perkaukset ovatkin muuttaneet koskiympäristöjen rakennetta, niin kosket ovat silti usein säilyttäneet elinympäristöjensä pääpiirteet.

Turunen tutki myös Metsähallituksen kunnostamia, hiekoittumisesta kärsiviä metsäpuroja Iijoen valuma-alueella. Osaan puroista on lisätty kiviä, mikä on parantanut purojen pohjan rakennetta ja edelleen uoman eliöstön tilaa. Osaan on lisätty puunrunkoja, mikä on puolestaan parantanut uoman vedenpidätyskykyä ja näin lisännyt tulvimista. Tämä heijastuu luonnontilaisempana rantakasvillisuutena.

”Paras tulos saataisiin lisäämällä sekä kiviä että puunrunkoja. Vaikka puun käyttöä kunnostuksissa on lisätty, sen määrä jää edelleen kauaksi metsäpurojen luontaisesta puun määrästä”, kertoo Jarno Turunen.

Turusen väitöskirja ­­– Responses of biodiversity and ecosystem functions to land use disturbances and restoration in boreal stream ecosystems – tarkastetaan perjantaina (9.2.) Oulun yliopistolla.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.