Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston Metsäpuiden biologian huippuyksikkö tutkii erityisesti koivua, jonka kasvua nopeuttamalla Suomen metsät pyritään palauttamaan takaisin hiilinieluksi.
Suomen Akatemian rahoittama huippuyksikkö on valinnut koivun tutkimuskohteeksi, koska se on Suomen yleisin lehtipuu ja sen tutkimus on suhteellisen edullista. Puiden ominaisuuksien periytyvyyden tutkimuksessa on lisäetuna, että koivu voidaan saada kasvihuoneissa kukkimaan kahdessa vuodessa. Luonnonvarakeskus on saanut nopeutettua kasvua jopa 30 prosenttia.
”Hiilen sidonnassa on merkittävää, että ilman hiilidioksidipitoisuus kasvaa koko ajan. Hiilidioksidin määrän kasvu on hyväksi puille, koska silloin niiden yhteyttäminen paranee puiden saadessa lisää raaka-ainetta. Hiilen sidontaan vaikuttavat monet muutkin tekijät kuten esimerkiksi lämpötila sekä ravinteiden ja veden saatavuus.”
”Mitä tapahtuu yhteyttämisen jälkeen, miten sidottu hiili kohdistuu kasvuun? Käyttääkö puu hiilen biomassansa kasvuun vai meneekö se puusta läpi maahan ja takaisin ilmaan?” pohtii huippuyksikön tavoitteita ryhmänjohtaja, professori Teemu Hölttä.
Hölttä ja professori Ari Pekka Mähönen ovat yhteistyössä miettineet, mikä tekee koivusta hyvän hiilen sieppaajan. Hiili näyttäisi menevän puun runkoon.
”Jos me saamme puun kasvamaan nopeammin ja solut jakautumaan nopeammin, myös puu vetää sinne nopeammin hiiltä”, toteaa Mähönen.
Hän muistuttaa, että ilmastonmuutos muuttaa myös puustoa. Tutkijoiden pitää pystyä arvioimaan, minkälaista puusto on 50 tai sadan vuoden kuluttua. Siksi jalostus- ja populaatiogenetiikka on tärkeää.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään