Hakkuut ovat välttämättömiä, jos halutaan vaikkapa lisätä puurakentamista tai vähentää muovista pakkausjätettä. Miksi metsätalous nähdään pelkästään ongelmana eikä tunnisteta metsien käytön roolia suurten ympäristöongelmien ratkaisijana, kummastelee maatalous- ja metsätieteiden tohtori, dosentti Mikko Peltonen Helsingin Sanomien Lukijat-palstalla.
”Taustalla voi vaikuttaa asia, jota ei ole käsitelty avoimesti ja rehellisesti. Rakentava keskustelu metsätaloudesta on hankalaa, koska hakkuita on vaikea hyväksyä tunnetasolla.”
”Erityisesti avohakkuu herättää voimakkaita tunteita, mutta maiseman muutos voi ahdistaa myös harvennushakkuun tai jatkuvan kasvatuksen hakkuiden jälkeen. Kaupungissa jo yksittäisen puun kaataminen voi käynnistää someraivon.”
”Hakkuiden aiheuttama mielipaha tulisi ottaa paremmin huomioon ja kehittää työkaluja kielteisten tunteiden lievittämiseksi. Metsien käyttöä koskevien ristiriitojen ratkaiseminen ei onnistu pelkän luonnontieteellisen tutkimuksen tuottaman tiedon pohjalta.”
”Biologian ja ekonomian rinnalle kaivattaisiinkin metsäpsykologiaa. Metsätalouteen liittyviä kiistoja voidaan tuskin kokonaan välttää, mutta psykologisten taustojen ymmärtäminen todennäköisesti auttaisi elämään niiden kanssa”, Peltonen kirjoittaa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.