Metsien rooli hiilinieluna ja toisaalta kansantalouden vahvistajana puhutti suomalaisia eurovaaliehdokkaita Luonnonvarakeskuksen (Luke) tänään järjestämässä eurovaalikeskustelussa. Toisena aiheena esille nousi Suomen metsiin kohdistuvan EU-sääntelyn tarpeellisuus.

Hiilinielujen ja kansantalouden vastakkainasettelua eurovaaliehdokkaat pitävät pääosin turhana.

”Suomen metsien runkopuuston määrä on kasvanut 1950-luvulta tähän päivään 70 prosenttia, mistä valtaosa on hyvän metsänhoidon ansiota – ja ihan vain siksi, että metsää on käytetty kansantalouden vahvistamiseksi”, sanoo kristillisdemokraattien Eija-Riitta Korhola.

Samoilla linjoilla on kokoomuksen Henna Virkkunen.

”Itse ajan kestävää kasvua. Uskon, että on mahdollista uudistaa taloutta ja toimia ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Suomessa on jo pitkään ollut periaatteena pitää huolta siitä, että metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään. Sen lisäksi pitää pyrkiä nopeasti eroon fossiilisista energianlähteistä, ettei olla niin vahvasti vain nielupuolen varassa”, hän sanoo.

Riitely jumittaa keskustelua

Keskustan Elsi Kataisen mukaan hiilinieluja koskevassa keskustelussa unohdetaan usein metsien pitkä elinkaari.

”Yksi vuosi on liian lyhyt aika tarkastella metsiä oikeastaan millään mittarilla. Komissiosta tulleet esitykset ovat olleet ammattitaidottomia. Siellä ei kerta kaikkiaan tunneta suomalaisen metsänhoidon perinteitä, ja kun biologiaa ja politiikkaa sekoitetaan, siitä ei monesti kovin hyvä loppukeitos tule”, hän sanoo.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen toivoo, että Suomi toisi enemmän esille ammattitaitoaan siinä, miten koko Euroopan hiilinielua voitaisiin vahvistaa.

Vihreiden Ville Niinistö taas toteaa, että hiilinieluihin liittyy vielä niin paljon epävarmuuksia, että kovin sitovaa lainsäädäntöä ei niihin liittyen voida tässä vaiheessa tehdä. Se ei tosin hänen mukaansa tarkoita sitä, etteikö hiilinieluja kannattaisi kasvattaa.

”Hiilinielupuolella suurin potentiaali liittyy hiilensidonnan uusiin ratkaisuihin niin maankäytössä kuin teknisissä nieluissa. Näkisin, että hiilinielujen kasvattaminen on yhä enemmän sitä, että kannustetaan maanomistajia lisätoimiin, joilla saadaan sekä ympäristöhyötyjä että tuloja. Se, että riidellään siitä, hakataanko vai ei, jumittaa vain keskustelun”, hän sanoo.

Aktiivisuutta vaikuttamiseen

Metsiin kohdistuvan EU-sääntelyn osalta eurovaaliehdokkaat kaipaavat Suomelta aktiivisempaa otetta ja EU:lta lisää ymmärrystä jäsenmaiden eroavaisuuksille.

”Yrittäisin saada muutosta siihen, ettemme olisi koko ajan takapenkillä, vaan metsäpolitiikan etupellossa. Me voimme olla aloitteellisia ja tehdä esityksiä, ja jos me olemme se metsämaa, joka kerromme olevamme, niin meiltä niitä luulisi löytyvän”, sanoo Kyllönen.

Samoilla linjoilla on Virkkunen.

”Metsäpolitiikka ei kuulu EU:n toimivaltaan, mutta todella usein, kun käsitellään energia- tai ilmastopolitiikkaa, sisämarkkinoita tai kauppapolitiikkaa, asiat iskevät Suomessa metsiin. Koska me olemme tässä niin ainutlaatuisia ja kanssakumppaneita on vähän, meidän pitää olla koko ajan hereillä ja liikkeellä hyvissä ajoin.”

Euroopan parlamentin kuluneella vaalikaudella tilannetta vaikeutti hänen mukaansa se, että kotimaassa Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) johtamilla hallituksilla oli vaikeuksia muodostaa metsäasioista kantaa. Euroopan parlamentissa koettiin Virkkusen mukaan, että sellaiset asiat joihin Suomen hallitus ei pysty muodostamaan kantaa, eivät ole Suomen kannalta kovin tärkeitä.

Jäsenmaiden päätäntävaltaa korostaa muun muassa Katainen.

”Kukaan ei kiistä tavoitteita, mutta kyllähän 27 hyvin erilaisen jäsenmaan kesken pitää nähdä myös maiden erilaiset olosuhteet ja lähtökohdat ja antaa jäsenmaille enemmän joustoja sen suhteen, miten tavoitteisiin päästään parhaiten. Keinoista kiisteleminen on turhaa ja kuluttavaa”, hän sanoo.

Liikaa byrokratiaa

Korholan mielestä EU-sääntely on usein turhan ideologista ja byrokraattista. Tarpeellista sääntelyä ei hänen mielestään sen sijaan ”näy eikä kuulu”. Hän viittaa esimerkiksi sahatavaran standardeihin.

”Sillä puolella on liikaa eroavaisuuksia, mikä muodostuu kaupan esteeksi. Sinänsä kevyt tavara ei pääse liikkumaan, mikä suosii välillisesti betoniteollisuutta.”

Niinistö muistuttaa puolestaan, että metsä ei ole pelkästään puuntuotantoreservi, vaan myös eri lajien elinympäristö.

”Näin ollen metsäelinympäristöä ei voida irrottaa kaikista muista elinympäristöistä ja sanoa, että EU:n luonto- ja ympäristöpolitiikka ei koske sitä. Suomen metsiin kohdistuvaa EU-säätelyä tulee siis väistämättä silloin, kun tehdään luonto- ja ilmastopolitiikkaa”, hän sanoo.

Eurovaalit kesäkuussa

Europarlamenttivaalit pidetään Suomessa 9.6. Ennakkoäänestys on 29.5.–4.6.

Luken tänään järjestämä eurovaalikeskustelu on katsottavissa Luken Youtube-kanavalla.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.