Olosuhteet metsäpalojen syttymiselle ja leviämiselle muuttuvat Suomessa suotuisimmiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, tutkija Ilari Lehtosen väitöskirjassa todetaan. Muutos selittyy lämpötilojen kohoamisella, joka aiheuttaa haihdunnan lisääntymistä ja maaperän kuivumista. Sitä ei edes lisääntyvät sateet kompensoi.

On kuitenkin epävarmaa, kuinka paljon paloriski kasvaa.

”Pessimistisimpien skenaarioiden toteutuessa vuosittainen paloala voisi moninkertaistua, jos sään ja metsäpalojen esiintymisen välinen yhteys säilyy samankaltaisena kuin viimeisten parinkymmenen vuoden aikana”, Lehtonen toteaa.

Hän muistuttaa, että metsäpalojen hallinta on Suomessa ollut viime vuosikymmeninä erinomaista, keskimääräinen paloala on ollut vain 0,5 hehtaaria metsäpaloa kohden. Tästä valmiudesta ei saa tinkiä, tutkija korostaa.

Lumituhoriski pienenee etelässä

Väitöskirjassa tarkasteltiin myös, miten ilmastonmuutos vaikuttaa lumituhoihin. Jatkossa talvien ennakoidaan lauhtuvan ja muuttuvan sateisimmiksi, jolloin suojasäät yleistyvät ja suurempi osa talven sateista tulee vetenä.

Lehtosen mukaan Etelä- ja Länsi-Suomessa lumituhojen riski pienenee talvien lauhtuessa, mutta Pohjois-Karjalan, Kainuun, Koillismaan ja Lapin alueilla riski näyttäisi kasvavan. Alueet, joilla lumituhojen riski kasvaa, ovat samat, joilla lumituhoja esiintyy nykyisinkin eniten.

”Näillä alueilla tuhoriskiin vaikuttaa oleellisesti muuta Suomea kylmempien talvien lisäksi myös jonkin verran korkeampi ja kumpuilevampi maasto, sillä tykkyä kertyy eniten korkeiden vaarojen lakimetsissä”, Lehtonen kertoo.

Lehtosen väitöskirja tarkastetaan ensi viikolla Helsingin yliopistossa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.