Metsäpalojen riski kasvaa Fennoskandiassa tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutoksen seurauksena metsäpaloille suotuisat olosuhteet yleistyvät, tuoreessa tutkimusraportissa arvioidaan. Tähän suuntaan viittaavat myös esimerkiksi kesien 2014 ja 2018 suurpalot Ruotsissa.

”Raportissa esitettyjen mallitulosten mukaan metsäpaloriski tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Näin ollen myös paloihin liittyvät haittavaikutukset saattavat lisääntyä”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Juha Aalto.

Laajoissa metsäpaloissa ilmakehään vapautuu suuret määrät hiiltä, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta. Fennoskandiassa päästöt eivät palojen vähäisyyden takia ole maailmanlaajuisesti merkittäviä, mutta palot lisäävät torjuntatyötä ja siitä aiheutuvia kustannuksia.

Äestäminen lisää paloriskiä

Raporissa korostetaan metsäpaloriskin suurta vuotuista vaihtelua Fennoskandiassa. Tämä johtuu alueelle luontaisesta suuresta ilmastollisesta vaihtelusta.

Viimeisten 150 aikana vuotuiset metsäpaloalat ovat Fennoskandiassa vähentyneet. Suomessa paloalat ovat pysyneet alhaisina muuhun Fennoskandiaan verrattuna. Tämä selittyy todennäköisesti tehokkaalla palontorjunnalla, tiheällä metsäautotieverkostolla ja metsärakenteella.

Suurin osa paloista on ihmisten aiheuttamia. Niinpä esimerkiksi Karjalan tasavallassa palojen arvellaan tulevaisuudessa vähentyvän, koska väestötiheys siellä pienenee.

Myös metsänhoito vaikuttaa.

”Metsätyökoneiden aikaansaamat kipinät, erityisesti äestäen tehty maanmuokkaus, lisäävät merkittävästi metsäpalojen syttymistä. Kuivimpina jaksoina maanmuokkaukset olisi viisaampaa jättää tekemättä”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Ilkka Vanha-Majamaa sanoo.

Suurpalo mahdollinen Suomessakin

Raportissa arvioidaan, että Suomessa metsäpalojen torjunta on tehokasta tiheän metsäautotieverkoston, sopimuspalokuntajärjestelmän ja säännöllisten tähystyslentojen ansiosta. Suurpalo on silti mahdollinen myös Suomessa.

Palojen hillintä vaatii kuitenkin uusia työkaluja, kuten satelliittihavaintoja ja miehittämättömiä ilma-aluksia sekä entistä tarkempia paloriski- ja leviämisennusteita.

”Metsäpalot ovat suuri haaste, joka vaatii sekä monitieteistä tutkimusta että eri sektorien kuten pelastuslaitosten, sääpalvelun, metsäyhtiöiden ja metsänomistajien välistä läheistä yhteistyötä”, kertoo Pelastusopiston tutkimusjohtaja Jarno Ruusunen.

Ilmatieteen laitoksen lisäksi Climate change and forest management affect forest fire risk in Fennoscandia -raporttia olivat laatimassa Luonnonvarakeskus, Pelastusopisto, Hämeen ja Lapin ammattikorkeakoulut sekä kansainvälisiä toimijoita kuten Ruotsin Maatalousyliopisto ja Venäjän Akatemian Karjalan tiedekeskus.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.