Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti, kerrottiin Lähi-Tapiolan ja Ilmatieteen laitoksen mediatilaisuudessa keskiviikkona. Ääri-ilmiöitä ovat esimerkiksi kuivuuskaudet ja lämpöaallot. Tämä aiheuttaa Suomessa riskejä metsätaloudelle.

”Huhtikuu 2024 oli lämpimämpi kuin mikään edeltänyt huhtikuu maapallon mittaushistorian aikana”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hilppa Gregow Ilmatieteen laitoksen ja Lähi-Tapiolan tiedotustilaisuudessa.

Suomessa merkittävimpiä metsätalouden tuhoriskejä aiheuttavat muun muassa hirvet, hyönteiset, kasvitaudit, lumi, halla, kuivuus ja metsäpalot. Lähi-Tapiolan vakuutuskorvausmaksuja maksetaan metsänomistajille eniten myrsky- ja lumituhoista. Hyönteistuhojen osuus maksettavista korvauksista on kasvanut nopeimmin.

Yksityismetsistä Suomessa noin 50 prosenttia on vakuutettuja. Vaikka metsien tuhoriskit ovat lisääntyneet, Lähi-Tapiolan metsävakuutusten ottaminen ei ole merkittävästi lisääntynyt.

”Keski- ja Etelä-Euroopan kaarnakuoriaistuhot ovat varoittava esimerkki siitä, mitä tuuli- ja lumituhot, lämpenevä ilmasto ja kuivuus voivat yhdessä saada aikaan”, kertoo Lähi-Tapiolan johtava asiantuntija Marika Makkonen

Metsänomistaja voi Makkosen mukaan itse varautua riskeihin perehtymällä tutkimustietoon ja olemalla metsänhoidossa aktiivinen.

Metsätalouden uhkana on myös metsätilojen pienentyminen ja niiden pirstoutuminen. Tällöin metsänhoitotoimenpiteiden kustannukset ovat suhteellisesti kalliimpia. Tällaisessa tilanteessa olevaa metsänomistajaa Makkonen kehottaa harkitsemaan oman metsätilan liittämistä yhteismetsään.

Ilmastonmuutoksen ohella metsänhoitorästit ovat merkittävä haaste suomalaiselle metsätaloudelle. Makkonen kehottaa metsänomistajia käymään metsissään, jotta hyönteistuhojen jäljet voidaan havaita ajoissa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.