Juhannusviikolla Koillismaalle iskenyt ukkosmyrsky aiheutti ainakin miljoonan kuution metsätuhot. Koillismaan metsänhoitoyhditys on tarttunut tuhopuiden korjuuseen ja pyytää tuhoja kärsineiltä maanomistajilta yhteydenottoja lähettämässään kirjeessä.

”Emme tiedä yksittäisten tilojen tilannetta, kaikki voi olla nurin tai sitten ei yhtään tuhoja. Siksi lähestymme alueen maanomistajia yhteisellä viestillä”, kertoo metsänhoitoyhditys Koillismaan johtaja Antti Härkönen

Myrskytuhopuiden korjuu poikkeaa muusta puukaupausta. Moni yhtiö huolehtii ensisijaisesti sopimusasiakkaidensa tuhopuista. Myös metsänhoitoyhdistys haluaa auttaa ensisijaisesti myrskytuhon kohdanneita jäseniään, mutta muitakaan metsänomistajia ei käännytetä pois.

”Tarvitsemme metsänomistajilta valtuudet, jotta voimme toimia tässä asiassa”, Härkönen kertoo. Siksi metsänhoitoyhdistys pyytää metsänomistajilta valtakirjoja puukauppojen hoitamista varten.

Tuhopuiden korjuu kallista

”Tämä ei ole kultakaivos kenellekään”, sanoo Härkönen. Korjuu on hitaampaa ja kalliimpaa kuin tavallisissa leimikoissa. Lisäksi puut saattavat olla osin vaurioituneita.

Tuhopuut olisi kuitenkin saatava pois metsistä ennen kuin tukit pilaantuvat ja joka tapauksessa ennen marraskuuta, jolloin kaatuneet puut saattavat jo peittyä lumeen.

Alueella on Härkösen arvion mukaan riittävästi koneita korjuuseen, mutta pullonkaula voi olla sahojen puun vastaanottokyky. Myrskypuu aiheuttaa markkinoille ylitarjontaa eivätkä isot ostajatkaan ole osanneet sanoa, kuinka kauas tukit lopulta myrskyalueelta kuljetetaan.

”Puita ei kannata katkoa ennen kuin niiden osoite on tiedossa. Monet ovat vielä juurissaan kiinni, jolloin ne pysyvät vielä pitkään hyvänä.”

Metsänhoitoyhdistys keskittyy joka tapauksessa suurimpien tuhoalueiden puunkorjuuseen. Yksittäiset puut saavat jäädä myöhempään ajankohtaan.

Tuhoalueella metsäasiantuntijana toimiva Jani Hanhela on lykännyt kesälomaansa, jotta tuhopuiden korjuu saadaan järjestettyä. Yhdistyksen kirje on tuottanut jo runsaasti yhteydenottoja.

”Liikkuminen alueella on hankaalaa, joten olemme käyttäneet myös satelliitti- ja ilmakuvia apuna tuhojen arviointiin”, Hanhela kertoo.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.