Metsänhoitoyhdistysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna 300 miljoonaa euroa ja liiketulos 4,8 miljoonaa euroa. Liiketulosprosentiksi muodostuu siten keskimäärin 1,5 prosenttia.

”Liikevaihtoon suhteutettuna metsänhoitoyhdistysten liikevoitto on pieni. Toisaalta tulos kertoo, että yhdistykset ovat tarjonneet metsänomistajille palveluita kustannustehokkaasti”, toteaa Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Jouni Tiainen.

Metsänhoitoyhdistysten pitkäjänteisen kehittämisen ja investointien kannalta liikevoiton pitäisi Tiaisen mukaan kuitenkin olla 3–5 prosentin luokkaa. ”Palveluperiaatemeiningillä” toiminnan kehittäminen ei onnistu.

”Erot yhdistysten välillä ovat suuria. Osa yhdistyksistä teki erinomaisen tuloksen, koska ne ovat ymmärtäneet ja hyväksyneet jo aiemmin, että toiminnan pitää olla kannattavaa. Tässä on kehittymisen paikka niin yhdistyksillä kuin hallintohenkilöilläkin.”

Tiaisen mukaan esimerkiksi it-kustannukset ovat nousemassa yhdistyksissä merkittävästi, jonka vuoksi liiketuloksen pitäisi antaa nykyistä enemmän liikkumavaraa.

Liikevaihdossa vahvaa kasvua

Metsänhoitoyhdistysten liikevaihto on tuplaantunut kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2017 yhdistysten liikevaihto oli 261 miljoonaa euroa.

Liikevaihdon kasvu selittyy suurelta osin puunkorjuupalveluiden lisääntymisellä. Vuonna 2018 yhdistykset korjasivat yhteensä noin seitsemän miljoonaa kuutiota puuta.

”Yhdistyksillä on myös merkittävä työllistävä ja aluetaloudellinen vaikutus. Esimerkiksi viime vuonna yhdistykset maksoivat yli tuhannelle puunkorjuu- ja metsänhoitourakoitsijalle yhteensä 168 miljoonaa euroa urakointimaksuja”, Tiainen sanoo.

Metsänhoitopalveluiden myynnissä yhdistykset toimivat ahtaassa raossa metsäyhtiöiden puristuksessa. Tiaisen mukaan kilpailu metsänhoitotöistä isojen yhtiöiden kanssa on kovaa.

”Metsänhoitoyhdistyksillä ei ole takanaan puuta jalostavaa teollisuutta, jolla kustannuksia pystyttäisiin kompensoimaan”, Tiainen huomauttaa.

Jäsenmaksua maksavien määrä laskussa

Metsänhoitoyhdistyksillä on tällä hetkellä noin 206 500 jäsentä. Vuonna 2015 voimaan astuneen metsänhoitoyhdistyslain muutoksen myötä yhdistysten jäsenmaksukertymä on pudonnut noin kolmanneksen vuoden 2014 tasosta. Viime vuonna yhdistykset saivat tuloja jäsenmaksuina 17,5 miljoonaa euroa, eli jäsenmaksujen osuus liikevaihdosta oli noin 5,8 prosenttia.

”Tällä hetkellä noin 70 prosenttia metsänhoitomaksua maksaneista metsänomistajista maksaa yhdistyksen jäsenmaksun. Metsämaahehtaareina laskettuna jäsenmaksun maksaa noin 80 prosenttia metsänomistajista”, Tiainen kertoo.

Vuosina 2017 ja 2018 metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksua maksaneiden metsänomistajien määrä on laskenut 1–2 prosenttia vuodessa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.