Metsänhoitoyhdistykset ovat tehneet reilut puolet kaikista viime vuonna jätetyistä kemerahakemuksista. Suurimmillaan yhdistysten osuus kemerahankkeista oli Pohjois-Suomessa, pienimmillään Hämeen ja Uudenmaan alueella. Metsänomistajat itse ovat tehneet viidenneksen kemerahakemuksista.

Metsä Groupin osuus viime vuonna jätetyistä kemerahakemuksista on vajaat kymmenen prosenttia. Vahvimmillaan yhtiö oli Uudellamaalla, Järvi-Suomessa ja Suomenselän alueella.

UPM teki vajaat viisi ja Stora Enson kolmisen prosenttia hakemuksista. Stora Enson hankkeet keskittyvät Itä- ja Keski-Suomeen.

Toteuttamattomia kemerahankkeita on runsaimmin Pohjois-Suomessa. Siellä myös pienpuunkorjuutuen osuus tuista on suurempi kuin muualla maassa. Kohteet ovat ensiharvennusmetsiä, joiden korjuun viivästyminen lykkää hankkeiden toteutumista ja tukien maksamista.

Viime vuonna kemeratukea maksettiin kaikkiaan 143 000 hehtaarille. Niistä 73 000 hehtaaria oli nuoren metsän harvennusta, siis taimikoiden hoitoa. Pienpuunkorjuutukea ja nuoren metsän hoitoa – ensiharvennuksia – tuettiin 28 000 hehtaarilla. Taimikoiden varhaishoidon tukea maksettiin 42 000 hehtaarille.

Tiedot perustuvat Suomen metsäkeskuksen yhteenvetoihin.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.