Euroopan komissio näyttää luottavan metsäaloitteiden valmistelussa enemmän ympäristöjärjestöjen asiantuntijoihin kuin jäsenmaiden ministeriöiden virkamiehiin, arvioi maa- ja metsätalousministeriön metsä- ja bioenergiayksikköä johtava metsäneuvos Erno Järvinen.

Järvinen toteaa Audiomedian haastattelussa, että komission valmisteluelimissä olisi hyvä olla nykyistä enemmän suomalaisen metsätalouden viestinviejiä ja asiantuntijoita.

”Suomen äänen tulisi kuulua komission aloitteiden valmistelun alkuvaiheessa eikä sitten, kun ne ovat valmiita. Vaikuttamisessa tulee toimia ennakoivasti ja muistaa, että ennakkovaikuttaminen on pitkäjänteistä toimintaa.”

Järvisen mielestä komission tulisi hyödyntää avoimempaa valmistelutapaa ja kuunnella jäsenmaita ja tiedeyhteisöjä mahdollisimman laajasti.

Mahdollisuuksia riittää

Metsäbiotalouden fossiilisten käyttöä korvaavia mahdollisuuksia aletaan Järvisen mukaan vasta nyt tunnistaa.

”Venäjän aloittama Ukrainan sota ja pandemia ovat palauttaneet kansallisen metsäpolitiikan perusasioiden äärelle, kun toimintaympäristö muuttui. Kun luovutaan Venäjän öljyn ja maakaasun riippuvuudesta, uusiutuvia raaka-aineita ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia tulee käyttää enemmän.”

Järvinen odottaa, että uuden komission työohjelmassa tunnistetaan metsäbiotalouden mahdollisuudet nykyistä komissiota paremmin.

Järvisen mielestä Eurooppa tarvitsee myös määrätietoista teollisuuspolitiikkaa, jolla kehitetään metsätalouden toimialaa, nostetaan jalostusarvoa ja saadaan uusia investointeja. Hänen mukaansa Suomen on pidettävä huolta siitä, etteivät metsätalouden investoinnit valu muihin maihin.

”Nyt tehdään laaja-alaista T&K&I-työtä uusien metsäbiotalouden tuotteiden parissa. Kun painopaperin kysyntä laskee, uusiin puupohjaisiin tuotteisiin liittyy paljon odotusarvoa niin fossiilisten korvaajana kuin taloudellisessakin mielessä. Metsäteollisuudessa on meneillään iso rakennemuutos, mikä johtaa alan rakenteiden uudistamiseen.”

Esimerkkeinä hyvästä kehitystyöstä Järvinen mainitsee puupohjaisen tekstiilikuidun kehittämisen teolliseen tuotantoon ja puurakentamisen.

”Ukrainan tuleva jälleenrakentaminen tarjoaa puutuoteteollisuudelle suuria mahdollisuuksia. Me olemme virkamiestasolla tavanneet Ukrainan hallinnon edustajia ja keskustelleet Ukrainan metsäsektorin avustamisesta esimerkiksi metsävaratiedon keruun ja hallinnan osalta. Meillä on hyvän metsähallinnon ja käytäntöjen osalta paljon annettavaa sinne.”

Kriteereihin joustoa

EU:n ennallistamisasetuksen osalta Järvinen toivoo, että eri maiden erot huomioitaisiin nykyistä paremmin.

”Esimerkiksi lahopuun lisääminen on Suomessa tärkeä monimuotoisuusindikaattori, mutta kasvattaa Etelä-Euroopassa metsäpaloriskiä. Näihin kriteereihin tarvitaan joustoa, ja on luotettava jäsenmaiden omaan osaamiseen.”

Järvinen muistuttaa, että Suomi edistää jo käytössä olevia markkinaehtoisia monimuotoisuustoimia, jotka ovat metsänomistajille tärkeitä. Esimerkiksi vapaaehtoiseen suojeluun perustuvan Metso-ohjelman rahoitus on kysyttyä.

”Luonnonvarakeskuksen uusimmat selvitykset osoittavat, että useat monimuotoisuuden indikaattorit menevät oikeaan suuntaan. Vaikka muutokset ovat metsissä hitaita, suunta on oikea. Esimerkiksi Yhdysvalloissa metsät ovat muuttumassa hiilen lähteeksi metsien ikääntymisen ja tuhojen myötä. Tämä on hyvä muistutus siitä, että lääkkeeksi tarvitaan varttuneiden metsien uudistamista.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.