Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ja kemeran sekä metkan mukaiset ympäristötukikohteet on hyväksytty Suomen ensimmäisiksi monimuotoisuutta tukeviksi alueiksi. Asiasta päätti ympäristöministeriö.

Näitä kohteita on yhteensä 150 000 kappaletta, pinta-alaltaan kaikkiaan noin 85 000 hehtaaria.

Hyväksyminen liittyy kansainvälisiin suojelutavoitteisiin. Suomi on sitoutunut YK:n pyrkimykseen suojella 30 prosenttia maailman maa- ja merialueiden pinta-alasta. Sen saavuttamiseen voidaan huomioida muitakin alueita kuin varsinaisia luonnonsuojelualueita. Tällaisia alueita kutsutaan monimuotoisuutta tukeviksi alueiksi, ja nyt sellaisiksi on siis katsottu metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ja ympäristötukikohteet. Alueet hyväksytään ensin ympäristöministeriössä, minkä jälkeen ne raportoidaan kansainvälisiin tilastoihin.

Alueiden hyväksyminen monimuotoisuutta tukeviksi alueiksi ja niiden raportointi kansainvälisiin tilastoihin ei tuo maanomistajille uusia velvoitteita eikä myöskään tiukennuksia alueiden käyttöön, ministeriöstä todetaan.

Laajimmat alueet valtion mailta

Monimuotoisuutta tukevien alueiden tunnistaminen on tärkeä keino tuoda esiin monimuotoisuuden säilyttämiseksi tehtävää työtä luonnonsuojelualueiden ulkopuolella, sanoo maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Katja Matveinen.

”Pinta-alaltaan laajimpien alueiden arvioidaan löytyvän valtion monikäyttömetsien maankäyttökohteilta ja Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun kohteilta”, Matveinen toteaa tiedotteessa.

Myös EU:n biodiversiteettistrategian yhtenä tavoitteena on suojelupinta-alan kasvattaminen niin, että 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista on oikeudellisen suojelun piirissä. Suomi on sitoutunut tavoitteeseen.

Lisätty ensimmäiseen kappaleeseen ”metkan mukaiset” (11.10. klo 13.00).

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.