Sekapuustoisuus on lisääntynyt Suomen kuusentaimikoissa, Metsäkeskus arvioi. Viime vuonna tehdyissä tarkastuksissa havaittiin, että toiseen kertaan hoidetuissa kuusitaimikoissa oli luontaisesti syntyneitä muita puulajeja suhteessa enemmän kuin pienissä taimikoissa, joissa työ oli tehty ensimmäisen kerran.
”Suuntaus näyttäisi olevan se, että yhä useampi metsänomistaja jättää havupuutaimikoihin myös lehtipuita. Sekapuustoisuus lisää luonnon monimuotoisuutta, antaa ravintoa ja suojaa eläimille sekä pienentää tiettyjä metsätuhoriskejä”, toteaa metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta tiedotteessa.
Runsaimmin kuusitaimikoissa oli lehtipuustoa Lapissa, Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Niukimmin lehtipuustoa oli Varsinais-Suomessa. Siellä hirvieläimet ovat todennäköisesti syöneet puuntaimia.
Harvimmat taimikot Lapissa
Metsäkeskuksen tarkastusten mukaan kuusitaimikoissa runkoluku on laskenut viime vuosikymmenen aikana. Tästä huolimatta taimikoiden keskimääräinen tiheys on edelleen metsänhoidon suosituksia suurempi.
”Taimikot olivat hoidon jälkeen harvimpia Lapissa, mikä johtuu ilmeisesti alhaisemmasta tiheydestä ennen hoitoa”, sanoo Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka.
Hoidetut mäntytaimikot ovat tarkastusten perusteella harvempia kuin aikaisemmin. Mäntytaimikoissa oli enemmän hyvin harvoja taimikoita kuin kuusitaimikoissa.
”Alhaiseen tiheyteen ovat voineet vaikuttaa muun muassa hirvieläinten syömät puuntaimet sekä epäonnistumiset metsän uudistamisessa sekä sen jälkihoidossa”, Remes arvioi.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään