Tuhkalannoituksella voi lisätä puuston kasvua keskimäärin kolme kuutiometriä hehtaarilla vuosittain sopivilla kasvupaikoilla. Lannoituksen vaikutus kestää noin 30–40 vuoden ajan, tiedottaa Suomen metsäkeskus.

Tuhkalannoitusta tehdään Suomessa noin 12 000 hehtaarilla vuosittain, mutta sopivaa lannoitusalaa olisi viisi kertaa enemmän.

Kaikkiaan metsiä lannoitettiin vuonna 2020 yhteensä yli 76 000 hehtaaria.

Tänä vuonna tuhkalannoituksia on tehty kemeratuella eniten Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa.

Tuhkalannoituksesta hyötyvät erityisesti ojitetut suometsät, joissa havupuiden kasvua hidastaa kaliumin ja fosforin vähyys tai ravinteiden epätasapaino. Tuhkalla voidaan lisätä merkittävästi puiden kasvua myös metsitetyillä turvepelloilla ja entisillä turvetuotantoalueilla

”Lannoitus voi olla kuitenkin pettymys, jos tuhkan koostumusta ei ole selvitetty tai kohdevalinta on mennyt pieleen. Metsänomistajalla täytyy olla myös malttia, sillä puiden fosforinpuutos korjaantuu yleensä vasta 3–4 vuoden kuluttua tuhkalannoituksesta”, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Lannoitukseen sopivaa puutuhkaa syntyy puuta polttavissa voimalaitoksissa. Tällä hetkellä hyvälaatuista puutuhkaa ohjautuu vuosittain kaatopaikoille ja esimerkiksi maanrakennukseen, vaikka sitä voisi hyödyntää metsissä lannoitteena.

Kemeratuki metsien terveyslannoitukseen on 30 prosenttia kokonaiskustannuksista, joihin voivat sisältyä suunnittelu-, työ- ja tarvikekustannukset. Tukea haetaan Metsäkeskuksesta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.