Suometsissä jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on edelleen vähäistä. Suomen metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus koko maan suometsissä jäi viimeisen vuoden aikana muutamaan prosenttiin. Tarkastelujakso on viime vuoden elokuulta tämän vuoden heinäkuun loppuun.
Suosituin hakkuutapa suometsissä oli avohakkuu (84 prosenttia). Toiseksi suosituin oli suojuspuuhakkuu, sen osuus oli lähes 9 prosenttia. Kolmanneksi suosituin oli siemenpuuhakkuu, jonka osuus oli 6 prosenttia.
”Poiminta- ja pienaukkohakkuita ei käytetä turvemailla kivennäismaita enemmän, mikä on hieman yllättävää”, Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes sanoo.
Maakunnittain tilanne kuitenkin vaihteli. Esimerkiksi avohakkuu oli suosituin kaikkialla muualla paitsi Lapissa, jossa suojuspuuhakkuiden osuus oli 53 prosenttia. Myös jatkuvan kasvatuksen hakkuutapojen suosiossa oli eroja: poimintahakkuiden osuus oli suurin Kainuussa, 6 prosenttia, ja pienin Etelä-Pohjanmaalla, vain 0,7 prosenttia.
Puutonta vaihetta tulisi välttää
Metsäkeskuksesta muistutetaan, että suometsissä on tärkeää välttää puutonta vaihetta. Jatkuvapeitteisellä kasvatuksella voidaan pitää pohjaveden pintaa helpommin vesiensuojelun kannalta sopivalla tasolla.
Menetelmä ei kuitenkaan sovellu kaikkialle.
”Esimerkiksi juurikäävän saastuttamat kuusikot tulee viljellä myös suometsissä, jotta juurikäävästä ei tule pysyvä ongelma. Jatkuvapeitteinen kasvatus voi myös johtaa metsien kuusettumiseen jopa viljelyä enemmän”, Remes toteaa.
Pohjanmaalla hakkuita voisi lisätä
Metsäkeskuksen mukaan suometsien hakkuita olisi mahdollisuus lisätä nykyisestä erityisesti Pohjanmaan maakunnissa, joissa ojitettuja suometsiä on paljon.
Pohjois-Pohjanmaalla ainespuun hakkuukertymä jäi vuosina 2016–2018 vuosittain 2 miljoonaa kuutiometriä pienemmäksi kuin Luonnonvarakeskuksen laskema suurin hyödynnettävissä oleva hakkuumäärä. Myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla hakkuita olisi voinut tehdä enemmän.
Sen sijaan eteläisen ja kaakkoisen Suomen maakunnissa on useana vuonna ylitetty suurin hyödynnettävissä oleva hakkuumäärä. Näissä maakunnissa hakkuita on tehty paljon myös suometsissä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Meillä on eräs kuusikorpikuvio, jossa harvennuspuista 17 % oli lahovikaisia. Kuviolla kasvaa karhunsammalta, jossa näemmä kuusi ei idä. Luultavasti joku kaistalehakkuu olisi tälle kuviolle sopivin.
Toiselle suokuviolle tehtiin poimintahakkuu. Tässä oli jo alunperin kuusen taimia ja lisää tuli hakkuun jälkeen, mutta muutama puu kaatui ja saattaa kaatua paljon lisääkin, kun naapurin metsä hakataan.
Siis vaikka peitteinen olisikin epäilemättä tavoiteltavin hakkuutyyli soille, niin käytännön esteet tekevät siitä usein mahdottoman.