Suomen metsäkeskus on päivittänyt metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevaa tulkintasuositustaan. Suositus auttaa rajaamaan metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt hakkuiden ulkopuolelle. Edellisen kerran suositusta päivitettiin marraskuussa 2018.

Suosituksessa on otettu huomioon metsälaista saadut tuomioistuinten päätökset ja vakiintuneet tulkintakäytännöt. Lisäksi on hyödynnetty asiaa koskevia tutkimustuloksia.

Päivitetyssä suosituksessa on täsmennetty muun muassa pienvesikohteiden, lehtojen ja korpien tulkintaa. Metsälain 10 pykälässä luetellut pienvesikohteiden (lähteet, purot, norot ja lammet) välittömät lähiympäristöt tulkitaan kukin omaksi elinympäristötyypikseen. Ne myös kuvioidaan omiksi kuvioikseen ja pienialaisuus tulkitaan jokaisella kohteella erikseen. Sama koskee lehtoja ja korpia.

Tulkintasuositukseen on lisätty myös lampien välittömiä lähiympäristöjä, jyrkänteitä ja niiden alusmetsiä, rotkoja ja kuruja sekä luhta-elinympäristöjä koskevia tulkintoja, joita aiemmassa tulkintasuosituksen versiossa oli käsitelty vähän. Lisäksi pienempiä täsmennyksiä on tullut muun muassa luonnontilaisen kaltaisuuden määrittelyyn sekä myrskytuhojen vaikutukseen kohteiden määrittelyssä.

Metsäkeskuksen mukaan on tärkeää, että toimijat ja metsänomistajat käyvät läpi koko päivitetyn tulkintasuosituksen. Suositusta voidaan hyödyntää muun muassa hakkuissa ja metsänomistajien neuvonnassa.

”Suosituksessa metsälakikohteiden rajaus on esitetty lain minimivaatimukseksi tulkitun mukaisesti. Jos metsänomistaja haluaa erityisesti turvata luontoarvoja ja monimuotoisuutta metsässään, kannattaa lakikohteiden ympäristöä säästää laajemmalta alalta”, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Metsäkeskuksesta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.