Yksityiset metsänomistajat hakivat viime vuonna ennätyksellisen paljon metsätalouden tukea metsien terveyslannoitukseen Suomen metsäkeskuksesta. Tukea haettiin yhteensä yli 41 000 hehtaarin alalle, josta turvemaiden tuhkalannoitusten osuus oli noin kolmannes ja kivennäismaiden metsien boorilannoitusten kaksi kolmasosaa, Metsäkeskus kertoo tiedotteessa.
Vertailun vuoksi: vuonna 2023 tukea haettiin noin 10 000 hehtaarin alalle.
Terveyslannoituksen tukea haettiin ylivoimaisesti eniten Pohjois-Savossa. Maakunnasta tuli lähes puolet koko maan boorilannoitushakemuksista. Pohjois-Savossa haettiin ahkerasti tukea myös tuhkalannoituksiin.
Terveyslannoituksen tukea haettiin paljon myös Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa. Terveyslannoituksia tehtiin vähiten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
Terveyslannoituksilla korjataan puuston kasvuhäiriöitä, jotka johtuvat maaperän ravinne-epätasapainosta. Terveyslannoitusten määrää olisi edelleen mahdollisuus lisätä merkittävästi.
”Terveyslannoitusten suosio on kasvanut nopeasti. Yksi syy siihen voi olla, että terveyslannoituksen tukiehdot ovat aiempaa yksinkertaisemmat. Tukea saa nykyään myös riittävän puustoisiin, karumpiin suometsiin”, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka.
Metsätalouden kannustejärjestelmässä tuetaan terveyslannoituksina vain kasvuhäiriöiden korjaamista boorilannoitteilla tai tuhkalla. Metsän kasvatuslannoituksiin ei myönnetä valtion tukea.
Terveyslannoituksen saa aloittaa vasta sen jälkeen, kun Metsäkeskus on hyväksynyt tukihakemuksen. Näin varmistetaan muun muassa, että luontoarvoiltaan tärkeät alueet on rajattu lannoitusalueen ulkopuolelle ja että vesiensuojelusta on huolehdittu.
Lisätietoa metsänlannoituksesta ja sen hyödyistä on Metsäkeskuksen sivuilla.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään