Luontainen uudistaminen oli onnistunut runsaalla puolella Suomen metsäkeskuksen tänä vuonna tarkastamista kohteista. Huomautettavaa löytyi vajaalta kolmannekselta, ja virheellisiksi arvioitiin vajaa viidennes tarkastusalasta.

Metsäkeskus tarkasti liki 1 000 uudistusalaa eri puolilla maata, yhteensä runsaat 2 000 hehtaaria. Alat oli uudistettu vuosina 2014 ja 2016.

Parhaiten metsien luontaisessa uudistamisessa on onnistuttu Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Huonoimmat tulokset löytyvät Etelä-Karjalasta, Pohjois-Savosta ja Keski-Pohjanmaalta.

”Yleisesti voidaan todeta, että luontaiseen uudistamiseen sopivia kohteita on vähemmän kuusivaltaisissa Etelä-Suomen metsissä, mutta tulos voi olla huono myös karummilla maapohjilla”, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Metsäkeskuksesta.

Muokkaus puuttuu

Yleisin virhe luontaisessa metsän uudistamisessa on maanmuokkauksen puuttuminen. Muokkaus puuttui lähes joka neljänneltä uudistamisalalta. Männyn uudistamisaloilla myös siemenpuita on usein liian vähän. Kaikki taimikon perustamistoimet olivat jääneet tekemättä 3-4 prosentilla uudistusalueista.

”Korjaavista toimenpiteistä neuvotellaan aluksi maanomistajan kanssa. Jos sopimukseen ei päästä, on mahdollista velvoittaa maanomistaja uudistamistöihin. Velvoittavia päätöksiä on viime vuosina tarvittu vain muutamia”, Nikkola sanoo.

Viidesosa tarkastuskohteista oli sellaisia, että taimimäärä ei vielä tarkastushetkellä täyttänyt lain vaatimuksia.

Metsälain mukaan taimikon perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluttua hakkuiden ja puunkorjuun päättymisestä. Alueella tulee olla hyväksyttävä taimikko 10–25 vuoden kuluttua hakkuusta

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.