Korjuujälki on parantunut aavistuksen. Suomen metsäkeskuksen viime vuonna tarkastamilla harvennuksilla korjuujälki oli erityisen hyvää ja metsänhoitosuositusten mukaista 26 prosentilla tarkastuskohteista, kun vuoden 2022 tarkastuksissa hyviä kohteita oli 22 prosenttia.
Viime vuoden tarkastuksissa 91 prosenttia kohteista todettiin lain vaatimuksen mukaisiksi. Vähintään lain kriteerit täyttäviä kohteita oli 65 prosenttia ja virheellisiä 9 prosenttia. Vuotta aiemmin virheellisten osuus oli 14 prosenttia.
”Eniten korjattavaa oli hakkuiden voimakkuudessa. Monella tarkastuskohteella puustoa oli jäänyt metsään liian vähän harvennuksen jälkeen. Tarkastuksissa havaittiin myös liian leveitä ajouria sekä puustovaurioita”, kertoo valvonta- ja tarkastuspäällikkö Harri Hytönen Suomen metsäkeskuksesta.
Metsäkeskus tarkasti viime vuonna 300 harvennushakkuuta, joista 11 oli ilmoitettu jatkuvan kasvatuksen hakkuiksi. Hakkuut oli toteutettu pääosin vuosina 2022–2023.
Metsä Groupilla paremmat tulokset
Myös Metsä Groupissa on huomattu parannusta korjuujäljessä, tosin huomattavasti enemmän. Vuonna 2023 metsäyhtiön korjuukohteista 67 oli tehty suositusten mukaisesti, mutta alkuvuoden 2024 harvennuksista 75 prosenttia oli tehty suositusten mukaisesti. Positiivista kehitystä on havaittu niin ajourien kuin harvennustiheyden osalta.
Huipputulokseen yllettiin Finsilvan mailla: siellä jäävä puusto oli suositusten mukaista 93 prosentissa kohteista. Siellä tarkastukset teki Tapio.
Metsä Groupin tulokset poikkeavat selvästi Metsäkeskuksen tarkastustuloksista.
”Toteuttamamme harvennusjäljen tarkastukset näyttävät selvästi parempia tuloksia kuin Metsäkeskuksen elokuussa 2024 julkaisema valtakunnallinen arvio. Arviomme perustuu uusiin, vuosien 2023 ja 2024 aikana korjuukohteissamme tehtyihin hakkuisiin. Metsäkeskuksen tekemä arvio sen sijaan perustuu myös vanhempiin, vuonna 2022 tehtyihin hakkuisiin”, sanoo Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalvelujen tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti tiedotteessa.
Yhtiö kertoo tehneensä vuoden 2022 jälkeen useita toimia, joilla korjuujälkeä on parannettu. Esimerkiksi viime vuonna otettiin käyttöön uusi harvennusmalli, jossa puustoa harvennetaan aiempaa myöhemmin, järeämpänä tai lievempänä, kohteesta riippuen.
Myös laatutarkastuksia on lisätty. Viime vuonna yhtiön oma henkilöstö teki 1 500 tarkastusta, lisäksi Metsä Group seuraa yrittäjien tekemiä mittauksia ja hyödyntää Tapion tekemiä ulkopuolisia arviointeja.
Menetelmä muuttuu
Metsäkeskuksen korjuujälkitarkastuksista nousi hiljattain poru. Vuoden 2022 lopulla julkaistun selvityksen mukaan Keski-Suomessa kaikki tutkitut 86 harvennuskohdetta oli harvennettu liian vähäpuustoisiksi. Yli puolet kohteista oli hakattu metsälaissa määriteltyä vähimmäisrajaa harvapuustoisemmiksi. Sittemmin selvityksen tuloksissa on todettu virheitä.
Metsäkeskuksen tarkastusmenetelmään on tulossa muutoksia.
”Nykyinen tarkastusmenetelmä on ollut käytössä tarkastuksissa jo useamman vuoden ajan, ja se on kehitetty yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. Jatkossa tarkastusmenetelmää kehitetään kaukokartoitukseen perustuvaksi kaikilta niiltä osin kuin se on mahdollista. Tarkoitus on ottaa uusi menetelmä käyttöön vuonna 2026”, kertoo metsäjohtaja Anna Rakemaa Metsäkeskuksesta.
Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Surkea tulos edelleen mutta Metsäkeskuksen kommenteista saa käsityksen, että menetelmä oli sama joka todettiin aiemmin virheelliseksi.
Surkea tulos, mutta hei posin kautta liikkeelle, joka neljäs sentään oli hyvä.
Tosin artikkelikin oli melko sekava. 26% oli ERITYISEN hyvä ja metsänhoitosuositusten mukaista. 65% vissiin sitten ei ollut metsänhoitosuositusten mukaisia ja 9% sitten sysipaskoja.
Kannattaa ottaa selvää ,ovatko tarkastetut palstat olleet alunalkaenkaan suositusten mukaisessa kunnossa. Hakkuulla ei pahoja puutteita korjata. Finsivan kohdalla näkyy ,että siellä on läksyt tehty ja ryöt toteutettu ajallaan. Yksityisellä puolella hajonta metsänhoitotoimenpiteiden toteutuksessa on suurta. Yksistään se selittää heikomman tason harvennuksen laadussa yksityismetsien kohdalla. Tästä on itselläni yli 30 vuoden käytännön kokemus asian ytimessä ja harvennuksia toteuttaneena sekä yhtiöiden että yksityisten mailla.
Kun tulokset ovat mitä ovat, miksei Mk metsänkäyttö-ilmoituksen saatuaan voisi käydä tsekkaamassa kaikki oleelliset tekijät etukäteen riittävältä määrältä kohteita. Korjuun päätyttyä samat mittaukset, ja lopputulos olisi kiistaton.