Suomen Metsäkeskus myöntää puutteet Keski-Suomessa toteutetun erillisen korjuujälkiselvityksen aineistoissa ja menettelytavoissa. Puutteista on uutisoitu aiemmin muun muassa Metsälehdessä.
”On tervetullutta, että lakien valvojan toiminnasta käydään kriittistä keskustelua. Metsäkeskukselle tarkastustoiminnan luotettavuus, läpinäkyvyys ja ennustettavuus on keskeinen toimintatapa. Keski-Suomen selvityksen osalta Metsäkeskus ei ole tässä onnistunut. Tapaus on aiheuttanut eri osapuolille hämmennystä ja pahaa mieltäkin. Olemme vilpittömästi pahoillamme” sanoo Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini.
”Arvostelu on ollut aiheellista, sillä Metsäkeskus ei ole omissa selvityksissään pystynyt yksilöimään, mitkä asiat arvioinnissa ovat huonon tuloksen taustalla. Toimijat eivät ole myöskään omissa tarkistusmittauksissaan saaneet vastaavia tuloksia kuin mitä Keski-Suomen erillisselvityksessä on esitetty”, toteaa metsäjohtaja Anna Rakemaa Metsäkeskuksen tiedotteessa.
Keski-Suomen erillisselvityksessä tarkastetuista kohteista oli arvioitu virheellisiksi selvästi enemmän kohteita kuin vuoden 2022 valtakunnallisissa korjuujäljen tarkastustuloksissa.
Metsäkeskuksen mukaan Keski-Suomen erillisselvityksen otanta sekä menettelytavat eivät kaikin osin vastanneet Metsäkeskuksen normaaleja tarkastuksen toimintatapoja. Keski-Suomen aineistossa oli esimerkiksi pienempiä kohteita ja tulokset sisälsivät kahden eri vuoden mittauksia. Erillisselvityksessä yli puolet kohteista oli myös arvioitu drone-kuvatun aineiston perusteella, kun taas normaaleissa vuosittaisessa aineistossa drone-tarkastusten osuus on ollut noin 20 prosenttia.
Muutoksia menetelmään jo tänä vuonna
Maa- ja metsätalousministeriö ja Metsäkeskus käynnistävät uuden puunkorjuun laadun seurantamenetelmän kehittämisen ensi syksynä. Tavoitteena on, että uusi nykyistä kattavampi ja vakioitu menetelmä olisi käytössä vuonna 2026. Ensimmäiset muutokset puunkorjuun laadunvalvontaan Metsäkeskus tekee jo tänä vuonna.
Korjaavana toimenpiteenä vuonna 2023 Metsäkeskus lisää korjuujäljen tarkastuksissa yksittäiseltä kuviolta mitattavien koealojen määrää nykyisestä. Tällä pyritään parantamaan arvioinnin luotettavuutta. Vuoden 2023 tarkastuksissa ei myöskään käytetä dronekuvilta tuotettua aineistoa, vaan korjuujäljen tarkastukset perustuvat ainoastaan maastossa tehtäviin mittauksiin.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan vuoden 2023 korjuujäljen tulosten valmistumisen yhteydessä tarkastellaan uudelleen korjuujäljen mittausmenetelmän luotettavuutta. Tarkasteluiden perusteella maa- ja metsätalousministeriö arvioi, onko korjuujäljen seurannassa tarvetta ulkopuoliselle arvioinnille.
”Hyvä metsänhoidon laatu on kaikille metsäalan toimijoille, maanomistajille ja koko yhteiskunnalle tärkeää. Lainvalvonnan rooli on tukea tätä tavoitetta laadukkaalla ja läpinäkyvällä valvonnalla. On selvää, että puunkorjuun laadun valvontamenetelmät tarvitsevat ajoittain uudistamista. Keski-Suomen erillisselvitys osoittaa, että uudistuksia tarvitaan sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä”, sanoo metsäneuvos Erno Järvinen maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa.
Lisää aiheesta: Metsäkeskuksen korjuujälkiselvityksen mukaan tuotostappio ainakin 20 prosenttia
Lisää aiheesta: Mitä ensiharvennuksilla oikein tapahtuu?
Lisää aiheesta: Harvennuskriisi haastaa korjuun valvonnan
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Tässä on sitten vielä kriisiviestinnän kukkanen. Pahoitellaan mielipahaa, kun pitäisi pahoitella oman toiminnan huonoa laatua, ammattitaidottomuutta tai epäkelpoa tarkastusmenetelmää. Mutta se olisikin virheen tunnustamista ja usein aika hankalaa.
Korjuujälkikeskustelussa ei ole tarkasteltu jäävien puiden latvustojen tuuheutta eli ”kasvun moottoria”.
Harvennukset pitäisi eina ajoittaa niin, että jäävien valtapuiden latvukset ovat tuuheitä ja elinvoimaisia. Harvennusten oikea ajoitus on siten myös voimakas laatutekijä harvennuksessa.
Jos latvukset päästetään tyypillisesti liian pieniksi ylitiheyden takia, kasvuun tulee väistämättä paha ja vuosi jatkuva notkahdus, vaikka puiden väli hakattaisiinkin riittäväksi.