Metsäkeskus aikoo käynnistää tänä vuonna ainakin 10 kulotushanketta. Sopivia kohteita etsitään yhdessä alan toimijoiden sekä metsänomistajien kanssa.
”Kannustamme kulotuksesta kiinnostuneita metsänomistajia olemaan yhteydessä”, luonnonhoidon asiantuntija Jarmo Uimonen Metsäkeskuksesta kertoo.
Myös ensi vuonna on tarkoitus käynnistää kymmenkunta hanketta. Viime vuonna niitä oli viisi.
Kulotukset katsotaan kemeran luonnonhoitotöiksi. Kun sopiva kohde on löytynyt, toteutuksesta laaditaan suunnitelma ja hankitaan suostumukset. Sen jälkeen hanke kilpailutetaan, minkä jälkeen valittu toteuttaja laatii vielä yksityiskohtaisen kulotussuunnitelman.
Vähintään kaksi hehtaaria
Kulotuskohteiksi sopivat kivennäismaalla sijaitsevat, tuoreen tai kuivahkon kankaan päätehakatut leimikot. Pinta-alaa on oltava vähintään kaksi hehtaaria.
”Kulotusalueen sisällä ei ole arvokkaita luontokohteita ja sammutusvettä on saatavilla”, Uimonen listaa vaatimuksia.
Kulotuksessa poltetaan suurin osa leimikon hakkuutähteestä, osa humuskerroksesta sekä leimikolle jätetty säästöpuuryhmä. Toiveissa on, että palstalle jätetään säästöpuita tavanomaista enemmän. Jos niitä palaa yli 10 kappaletta hehtaarilla, ylittävä osuus korvataan maanomistajalle.
Korjattu haastateltavan nimi 6.2.2019 klo 11.20.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kulotuksessa häipyy maaperän tyyppi taivaalle. Syntyvät männyntaimet maistuvat erittäin hyvin hirville. Pitäisikö nämäkin faktat kertoa kulotusta suunnitteleville. Sanoo Timppa, joka on katsellut metsäpalon jälkeen syntyneen taimikon kehitystä. Piti istuttaa kuuset hirvien syömien mäntyjen tilalle.