Metsäteiden rakentamisessa ja perusparannuksissa on parantamisen varaa. Suomen metsäkeskuksen tämän vuoden tarkastuksissa vain kolmannes tiehankkeista täytti metsätieohjeiden vaatimukset, korjaustoimia vaadittiin yli 60 prosentilla kohteista.

Eniten huomautettavaa oli kääntöpaikkojen mitoituksessa ja sorastuksessa. Monet kääntöpaikat olivat liian kapeita, eivätkä täyttäneet kemeratuen rahoitusehtoja ja laatuvaatimuksia. Lisäksi usealle metsätielle ei ollut ajettu soraa riittävältä leveydeltä.

Uusia metsäteitä ja vanhojen perusparannuksia tehtiin tänä vuonna 640 kilometriä. Työmäärät jäivät kauas alueellisissa metsäohjelmissa asetetuista tavoitteista, vaikka rahoitusta on lisätty. Metsäkeskus tarkasti teiden kuntoa 56 kilometriltä eri puolilta maata.

Lanaus unohtuu kunnossapitäjiltä

Metsäkeskus tarkasti myös kemerarahoitusta aikanaan saaneiden teiden kunnossapitoa. Kunnossapidosta oli huolehdittu yli 60 prosentilla, mutta laiminlyöty 10 prosentilla kohteista. Korjaavia toimia suositeltiin neljännekselle kohteista.

Tarkastuksissa nousi esiin kaksi keskeistä kunnossapitotyötä.

”Ensinnäkin tien vuosittainen lanaus unohtuu liian usein. Toiseksi heinän ja vesakonniitto jää tekemättä riittävän ajoissa. Kun nämä muistettaisiin tehdä, olisi metsäteiden kunto jo hyvällä mallilla”, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Metsäkeskuksesta.

Tarkastuksissa arvioitiin metsätien kuntoa 291 kilometriltä sellaisilta teiltä, joiden rakentaminen tai perusparannus oli valmistunut pääosin vuonna 2011.

Metsäteiden kantavuutta mitattiin pudotuspainomittauksilla. Tulosten mukaan varsinkaan hienojakoisille kangasmaille ja turvemaille suunnitellut teiden päällysrakennekerrokset eivät ole usein riittäviä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.