Suomen metsäkeskus tarkasti viime vuonna 56 kemeratuella tehdyn metsäautotien kunnon. Mittaa teillä oli yhteensä 184 kilometriä. Tarkastusten määrää lisättiin selvästi aiemmasta, sillä teiden kunnosta huolehtimien on arvioitu Metsäkeskuksessa entistä tärkeämmäksi puukuljetusten lisääntyessä.

”On nähty, että tarkastuksille on tarvetta”, palvelupäällikkö Aki Hostikka Metsäkeskuksesta kertoo.

Noin 85 prosentilla eli 159 kilometrillä tarkastetuista teistä oli noudatettu hoito- ja kunnossapitovelvollisuutta. Huomautettavaa oli 15 prosentilla. Näille metsäkeskus antoi tarkentavat ohjeet korjaavista toimenpiteistä.

Tyypillisin puute oli tien luiskien tai raivauksen laiminlyönti. Metsäkeskuksen mukaan niitto tulisi tehdä parin vuoden välein. Niiton laiminlyönti johtaa pientareiden vesakoitumiseen, mikä puolestaan kaventaa tieuraa, joka taas vaikeuttaa puutavara-autojen liikkumista. Myös tierumpujen kuntoa on syytä tarkkailla vuosittain.

Metsäkeskus tarkastaa huomautuksen jälkeen tehtyjen toimien riittävyyden. Jos riittäviä toimia ei ole tehty, voi hoidon laiminlyönti johtaa ääritapauksessa jopa tien tekoon saadun kemeratuen takaisinperintään. Näin rajuihin toimiin ei yleensä kuitenkaan jouduta.

”Tiekunnat hoitavat asian kuntoon kun kehotus on annettu. Yleensä kyse on aika pienistä asioista”, Hostikka toteaa.

Kemeratukea metsäautotien tekemiseen tai perusparannukseen saanut maanomistaja sitoutuu huolehtimaan tien kunnossapidosta 15 vuotta tuen maksamisen jälkeen.

METSÄLEHTI

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.