Lounais-Suomessa vuosien 2020−2021 aikana toteutetussa riistaruokintapaikkojen seurantatutkimuksessa yleisimmiksi ruokintapaikoilla kävijöiksi osoittautuivat metsäkauris ja valkohäntäpeura. Käyntien määrään vaikuttivat talven olosuhteet, ruokintapaikan ympäristö, ruokinnassa käytetty rehu ja kuun vaihe.

”Seurantaa tehtiin riistakameroiden avulla yhteistyössä metsästäjien kanssa. Metsästäjät hoitivat ruokinnan ja pitivät kirjaa ruokinnoille viedyn rehun laadusta ja määrästä sekä alueilta metsästetyistä sorkkaeläimistä”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kaarina Kauhala.

Kuvia saatiin kaikkiaan yli 43 500. Metsäkauris oli 23 000 kuvalla oli yleisin laji Kuusiston ruokintapaikoilla ja valkohäntäpeura 16 200 kuvalla Noormarkussa ja Kiikalassa.

Tuhannen kuvan hirviä kävi ruokinnoilla eniten Kiikalassa. Kuusipeuroja oli vain Noormarkussa ja villisikoja vain Kiikalassa.

Ruokinnoilla kävi yleisesti myös kuokkavieraita, 3 200 kuvan verran, kuten rusakoita, metsäjäniksiä, oravia, lintuja ja petoja. Pedoista yleisin vierailija oli kettu, toiseksi yleisin oli supikoira.

Lisäksi ruokinnoilla kävi ilveksiä, mäyriä, näätiä ja susia sekä yksi ahma.

Mitä enemmän maatalousmaata ja lehtimetsää oli ruokintapaikan ympäristössä, sitä enemmän oli metsäkauriskuvia. Valkohäntäpeurakuvien määrä kasvoi, kun seka- ja havumetsien osuudet kasvoivat ja rakennetun alueen osuus pieneni.

Hirvikuvien määrä kasvoi harvapuustoisen alueen osuuden kasvaessa. Mitä enemmän oli lehtimetsiä, sitä enemmän oli kuusipeurakuvia.

Kuun vaihekin vaikutti kuvien määrään. Kiikalassa, missä on susireviiri, vain kolme prosenttia hirvikuvista oli uudenkuun ajalta ja 38 prosenttia täysikuun ajalta.

Noormarkussa, missä oli paljon ilveksiä, kuusipeurat näyttivät karttavan täysikuun aikaa ja suosivan uudenkuun aikaa. Kettukuvia tuli eniten täyden kuun aikana, kun taas ketun saaliseläimiä, rusakoita ja metsäjäniksiä, oli vähiten kuvissa täyden kuun aikana.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.