Euroopassa ei ole varauduttu riittävän hyvin voimistuviin kaarnakuoriasepidemioihin, Euroopan metsäinstituutin (EFI) tuoreessa raportissa todetaan. Järjestön mukaan ilmastonmuutos lisää kuoriaistuhoja Euroopassa, ja tuhot voivat myös levitä uusiin maihin.

Tällä hetkellä kuoriaisepidemioiden hoitoa leimaa EFIn mukaan satunnaisuus, tutkimustiedon rajallinen hyödyntäminen ja vähäinen sidosryhmien osallistaminen. Yhtenäistä tuhojen torjuntatapaa, johon sisältyisi muun muassa seurantaa, metsänhoitoa ja toimista pidättäytymistä, ei ole juuri kehitetty.

Tämä on huolestuttavaa, sillä nykyisin käytössä olevien keinojen tehon odotetaan heikkenevän ilmastonmuutoksen takia, raportissa todetaan. Lisäksi useimpien nykyisin käytössä olevien torjuntakeinojen tehokkuudesta on niukasti tutkittua tietoa. Vaihtoehtoisten keinojen, kuten toimista pidättäytyminen epidemian iskiessä, käyttö on laiminlyöty.

Helpotusta uudistusaikoihin?

EFIn mukaan tehokas tuhojen hoito edellyttää kokonaisvaltaista toimintamallia. Sitä varten olisi muun muassa harkittava joustoja metsänhoitoa koskevien lakipykäliin, esimerkiksi uudistamisessa lyhyt aikaraja voi aiheuttaa ongelmia. Lisäksi tulisi kehittää hallintorakenteita, jotka sallisivat tuhojen hoidon laajemmilla alueilla. Tähän liittyisi metsänomistajien välisen yhteistyön lisääminen.

Tuhot tulisi myös nähdä mahdollisuutena sopeuttaa metsiä muuttuvaan ilmastoon. Keski-Euroopassa siirtyminen havumetsistä kasvupaikkaan ja ilmastoon paremmin sopivaan puulajivalikoimaan on ollut tapetilla pitkään, mutta muutos on ollut hidas. Tuhojen avulla kehitystä voidaan nopeuttaa.

Sidosryhmät mukaan

Jotta kuoriaisepidemioita voitaisiin hoitaa tehokkaasti, on hoitotoimien tavoitteet määriteltävä tarkasti. Tämä edellyttää usein sidosryhmien osallistamista.

Hoitotoimet vaativat myös tasapainoilua riskien vähentämisen ja metsien tuhonkestävyyttä lisäävien toimien välillä. Tuhokestävyyden parantaminen on erityisen tärkeää ilmaston muuttuessa.

Laajojen tuhojen hoito vaatii myös kansainvälisen yhteistyön lisäämistä metsien suojelussa, tuholaisten seurannassa ja metsänhoidossa. Lisäksi tarvitaan eri hallinnonalojen välisiä toimintasuunnitelmia, joilla voidaan lievittää tuhojen haitallisia vaikutuksia maanomistajille ja yhteiskunnalle.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.