Metsähallitus on kartoittanut Lapissa kulttuuriperintökohteiden huomioonottamisen onnistumista metsätaloustoimenpiteissä. Arkeologin mukaan ohjeet on hyvin sisäistetty.

Tarkastelussa oli mukana parikymmentä kulttuuriperintökohdetta, joiden välittömässä läheisyydessä on tehty hakkuita tai maanmuokkausta viime vuosina. Hanketta vetänyt arkeologi Jouni Taivainen arvioi, että kulttuuriperintökohteiden säilyttämisessä on onnistuttu hyvin. Pienellä viilaamisella ja mietinnällä tulos olisi jo varsin hyvä.

”Monessa kohteessa sitä ihan ilahtui, kun huomasi, että hyvin on homma sisäistetty”, Taivainen toteaa.

Vahinkoa oli tapahtunut yhdellä kulttuuriperintökohteella maanmuokkauksen yhteydessä. Ohjeistusta kerrataan sekä Metsähallituksen henkilöstölle että urakoitsijoille kevään aikana, jotta virheiltä vältytään jatkossa.

Metsähallituksen mailla kulttuuriperintökohteita on tehty laaja kulttuuriperintöinventointi vuosina 2010–2015. Löydettyjen kohteiden aikahaarukka ulottuu vanhimmalta kivikaudelta 1960-luvulle asti. Metsähallituksen suunnittelujärjestelmiin merkittiin tuhansittain kivikautisia asuinpaikkoja, pyyntikuoppia, poroaitoja, tervahautoja, metsätyökohteita kuten kämppiä ja uittokohteita sekä sotakohteita.

Kulttuuriperintöaineisto on vapaasti nähtävillä retkikartta.fi-palvelussa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.