Korkein oikeus ei myöntänyt Metsähallitukselle valituslupaa puukartelliasiassa. Näin ollen hovioikeuden tuomio, jossa Metsähallituksen vahingonkorvauskanne hylättiin, jää lainvoimaiseksi. Korkein oikeus ei perustele valitusluvan hylkääviä päätöksiä.
Metsähallituksen kanteen taustalla on markkinaoikeuden ratkaisu vuodelta 2009, jonka mukaan UPM, Metsäliitto Osuuskunta ja Stora Enso olivat ylläpitäneet lainvastaista ostokartellia raakapuumarkkinoilla vuosina 1997–2004. Tästä määrättiin yli 50 miljoonan euron seuraamusmaksut.
Metsähallitus nosti metsäyhtiöitä vastaan vahingonkorvauskanteen käräjäoikeudessa vuonna 2011. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen kesällä 2016, minkä jälkeen asiaa puitiin hovioikeudessa. Hovioikeus hylkäsi kanteen viime vuoden toukokuussa, minkä jälkeen Metsähallitus haki valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Tässä vaiheessa Metsähallitus pienensi vahingonkorvausvaatimuksiaan 60 miljoonaan euroon ja haki korvausta vain mäntykuitupuun osalta. Valituslupa jäi nyt siis kuitenkin saamatta.
Metsähallitus kertoo kunnioittavansa oikeuden ratkaisua. Se olisi kuitenkin toivonut, että kilpailuoikeudellisesti näin yhteiskunnallisesti merkityksellinen ja monimutkainen vahingonkorvausasia olisi käsitelty maan korkeimmassa oikeusistuimessa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ratkaisu on oikea. Kartelli ei pudottanut puun kokonaishintatasoa. Jakoi vain potin toisin. Korotti tukin hintaa ja pudotti kuidun hintaa. Oletettavasti tällä oli tarkoitus pelata yksityiset sahat pois markkinoilta. Siis sahat olivat kärsijöitä, mutta nehän eivät hakeneet korvausta.
Jos yksityiset sahat olisivat kaatuneet, niin sitten tilanne olisi ollut täysin kartellifirmojen käsissä. UPM:n hallituksen pelästyminen esti tilanteen syntymisen.